Mielipide
Italian myllerrys korostaa tarvetta uudistuksiin
Italian poliittisen myllerryksen keskellä on syytä kiinnittää huomiota pääomapakoon, joka on ollut maassa käynnissä jo kuukausia. Italian Target2-velka on suurempi kuin koskaan.
Target2 on euroalueen maksujärjestelmä. Sen kautta pankit voivat välittää euromääräisiä maksuja toisilleen reaaliajassa.
Italian Target2-velka on kasvanut tasaisesti neljän viime vuoden ajan. Kyseessä ei ole vuosikymmenen alun talletuspaon kaltainen paniikki. Sen sijaan sijoittajat ovat halunneet tallettaa pääasiassa elvyttävästä keskuspankkipolitiikasta muodostuneen rahoitusvarallisuuden korkean luottoluokituksen maihin.
Tulonsiirtounioni kohtaa pohjoisessa Euroopassa vastustusta. Target2-saldot eivät ole suoria tulonsiirtoja vaan vakuudetonta, nyt nollakorkoista velkaa ilman eräpäivää. Target2:n kautta kansalliset keskuspankit voivat velkaantua teoriassa loputtomasti Euroopan keskuspankille (EKP).
Suomen saatava maksujärjestelmästä vastaa valtion ja kuntien yhteenlaskettua budjettia, 60–70 miljardia euroa. Tämän summan Suomi voisi teoriassa menettää maksujärjestelmän kautta, jos euroalue hajoaisi. Todennäköinen tappio olisi kuitenkin pienempi.
Suomen Pankin vastapuoli on Euroopan keskuspankki. EKP:lle muodostuisi tappioita, jos jokin kansallinen keskuspankki irtoaisi eurosta eikä hoitaisi Target2-velkaansa.
Tappioita muodostuisi myös silloin, jos keskuspankkien taseessa olevia valtion velkoja nollattaisiin, kuten Italian uuden hallituksen edustajat ovat esittäneet. Vaikka Euroopan keskuspankki voi teoriassa toimia negatiivisella pääomalla, kansalliset keskuspankit todennäköisemmin pääomittaisivat sitä.
Kansallisia keskuspankkeja, kuten Suomen Pankkia, olisi tuolloin puolestaan pääomitettava valtion budjetista. Tämä on suomalaisen veronmaksajan kannalta todennäköisempi riski kuin kymmenien miljardien menetys euroalueen hajotessa.
Rahoitusriskeistä ei kannata syyttää maksujärjestelmää, jonka olemassaolo on välttämätön yhteisvaluutassa. Sen sijaan Target2-velat tuovat näkyväksi epäluottamuksen Etelä-Euroopan pankkisektoria kohtaan. Ripeästi kohonneiden velkasaldojen taustalla on viime vuosina toteutettu EKP:n määrällisen elvytyksen ohjelma.
Löysä keskuspankkipolitiikka on pitänyt lainaehdot niin edullisina, ettei euromailla ole ollut painetta tehdä rakenteellisia uudistuksia todellisen luottokelpoisuutensa parantamiseksi. Samalla on ostettu lisäaikaa heikon vakavaraisuuden pankeille, joiden taseet ovat olleet täynnä järjestämättömiä luottoja sekä kriisimaiden velkaa.
Euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue, jolla voisi pitkäjänteisesti harjoittaa yhdenmukaista rahapolitiikkaa. Tämä ei johdu niinkään taloudellisista eroista maiden välillä vaan puutteellisista sopeutumismekanismeista. Euroopan työ- ja pääomamarkkinat ovat Yhdysvaltoihin nähden jäykät ja alikehittyneet.
Terveet pääomamarkkinat edellyttäisivät paluuta aikaan, jossa riskillä on hinta. Se tarkoittaa, että poikkeuksellisista keskuspankkitoimista tulee hiljalleen luopua. EKP:n on määrä keskustella määrällisen elvytyksen ohjelman jatkosta tämän viikon kokouksessaan. Target2-epätasapainot voivat purkautua ainoastaan, jos euroalueen pankkijärjestelmä saatetaan terveelle pohjalle.
Keskuspankkien kautta syntyvistä vastuista ei ole koskaan äänestetty eduskunnassa. Päätös taloudellisesta yhteisvastuusta on palautettava demokraattiseen prosessiin.
Pankkien ja valtioiden välisen kohtalonyhteyden purkaminen vie aikaa. Se tuskin onnistuu ilman velkajärjestelyjä. Samalla on otettava askelia kohti Euroopan liittovaltiota, jossa markkinaosapuolet kantavat rahoitusriskit veronmaksajien sijaan.
Eurooppalaisen solidaarisuuden on tulevaisuudessa kohdistuttava ihmisiin pankkien ja valtioiden asemesta. Valtion velalle on asetettava riskipainot, ja pankkiunionissa on siirryttävä kohti yhteistä talletussuojaa. Jälkimmäisen on toimittava markkinaehtoisesti niin, että vakuutusmaksujen suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka terve tase pankilla on.
Elina Lepomäki
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja.
Target2 on euroalueen maksujärjestelmä. Sen kautta pankit voivat välittää euromääräisiä maksuja toisilleen reaaliajassa.
Italian Target2-velka on kasvanut tasaisesti neljän viime vuoden ajan. Kyseessä ei ole vuosikymmenen alun talletuspaon kaltainen paniikki. Sen sijaan sijoittajat ovat halunneet tallettaa pääasiassa elvyttävästä keskuspankkipolitiikasta muodostuneen rahoitusvarallisuuden korkean luottoluokituksen maihin.
Tulonsiirtounioni kohtaa pohjoisessa Euroopassa vastustusta. Target2-saldot eivät ole suoria tulonsiirtoja vaan vakuudetonta, nyt nollakorkoista velkaa ilman eräpäivää. Target2:n kautta kansalliset keskuspankit voivat velkaantua teoriassa loputtomasti Euroopan keskuspankille (EKP).
Suomen saatava maksujärjestelmästä vastaa valtion ja kuntien yhteenlaskettua budjettia, 60–70 miljardia euroa. Tämän summan Suomi voisi teoriassa menettää maksujärjestelmän kautta, jos euroalue hajoaisi. Todennäköinen tappio olisi kuitenkin pienempi.
Suomen Pankin vastapuoli on Euroopan keskuspankki. EKP:lle muodostuisi tappioita, jos jokin kansallinen keskuspankki irtoaisi eurosta eikä hoitaisi Target2-velkaansa.
Tappioita muodostuisi myös silloin, jos keskuspankkien taseessa olevia valtion velkoja nollattaisiin, kuten Italian uuden hallituksen edustajat ovat esittäneet. Vaikka Euroopan keskuspankki voi teoriassa toimia negatiivisella pääomalla, kansalliset keskuspankit todennäköisemmin pääomittaisivat sitä.
Kansallisia keskuspankkeja, kuten Suomen Pankkia, olisi tuolloin puolestaan pääomitettava valtion budjetista. Tämä on suomalaisen veronmaksajan kannalta todennäköisempi riski kuin kymmenien miljardien menetys euroalueen hajotessa.
Rahoitusriskeistä ei kannata syyttää maksujärjestelmää, jonka olemassaolo on välttämätön yhteisvaluutassa. Sen sijaan Target2-velat tuovat näkyväksi epäluottamuksen Etelä-Euroopan pankkisektoria kohtaan. Ripeästi kohonneiden velkasaldojen taustalla on viime vuosina toteutettu EKP:n määrällisen elvytyksen ohjelma.
Löysä keskuspankkipolitiikka on pitänyt lainaehdot niin edullisina, ettei euromailla ole ollut painetta tehdä rakenteellisia uudistuksia todellisen luottokelpoisuutensa parantamiseksi. Samalla on ostettu lisäaikaa heikon vakavaraisuuden pankeille, joiden taseet ovat olleet täynnä järjestämättömiä luottoja sekä kriisimaiden velkaa.
Euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue, jolla voisi pitkäjänteisesti harjoittaa yhdenmukaista rahapolitiikkaa. Tämä ei johdu niinkään taloudellisista eroista maiden välillä vaan puutteellisista sopeutumismekanismeista. Euroopan työ- ja pääomamarkkinat ovat Yhdysvaltoihin nähden jäykät ja alikehittyneet.
Terveet pääomamarkkinat edellyttäisivät paluuta aikaan, jossa riskillä on hinta. Se tarkoittaa, että poikkeuksellisista keskuspankkitoimista tulee hiljalleen luopua. EKP:n on määrä keskustella määrällisen elvytyksen ohjelman jatkosta tämän viikon kokouksessaan. Target2-epätasapainot voivat purkautua ainoastaan, jos euroalueen pankkijärjestelmä saatetaan terveelle pohjalle.
Keskuspankkien kautta syntyvistä vastuista ei ole koskaan äänestetty eduskunnassa. Päätös taloudellisesta yhteisvastuusta on palautettava demokraattiseen prosessiin.
Pankkien ja valtioiden välisen kohtalonyhteyden purkaminen vie aikaa. Se tuskin onnistuu ilman velkajärjestelyjä. Samalla on otettava askelia kohti Euroopan liittovaltiota, jossa markkinaosapuolet kantavat rahoitusriskit veronmaksajien sijaan.
Eurooppalaisen solidaarisuuden on tulevaisuudessa kohdistuttava ihmisiin pankkien ja valtioiden asemesta. Valtion velalle on asetettava riskipainot, ja pankkiunionissa on siirryttävä kohti yhteistä talletussuojaa. Jälkimmäisen on toimittava markkinaehtoisesti niin, että vakuutusmaksujen suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka terve tase pankilla on.
Elina Lepomäki
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vieraskynä Seuraa
- Euroopan unioni Seuraa
- Euroopan keskuspankki Seuraa
- Euro Seuraa
- Euroalue Seuraa
- Euromaat Seuraa
- Pankit Seuraa
- Italia Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24