Mielipide    |   Vieraskynä

Avohakkuutkin lisäävät monimuotoisuutta

Metsänomistajan, myös valtion, on voitava valita erilaisiin tilanteisiin parhaiten sopiva hakkuumenetelmä.

Viisi ympäristöjärjestöä käynnisti toukokuussa kansalaisaloitekampanjan, jonka tarkoituksena on ­lopettaa avohakkuut valtion mailla ja lisätä metsien käsittelyä jatkuvapeitteisellä kasvatuksella.

Jatkuvapeitteistä kasvatusta ei kannata asettaa vastakkain avo­hakkuuta käyttävän jaksollisen kasvatuksen kanssa, koska molempia tarvitaan. Meidän kaikkien suomalaisten omistamissa valtion metsissä on tarpeen olla metsätalouden ­ulkopuolella tai rajoitetussa käytössä olevia suojelualueita mutta myös hyvätuottoisia talousmetsiä.

Lisääkö avohakkuiden korvaaminen jatkuvapeitteisellä kasvatuk­sella luonnon hyvinvointia? Tuottaako metsätalous sen avulla ­jopa paremmin? Vastaus on kyllä ja ei.

Metsälakia muutettiin vuonna 2014. Lakimuutoksen yksi keskeinen tarkoitus oli lisätä vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, kun jatkuvapeitteinen kasvatus tuli tasavertaiseksi menetelmäksi niin sanotun jaksollisen metsien käsittelyn kanssa. Jos avohakkuut kiellettäisiin lailla, metsätalouden keinovalikoima kaventuisi olennaisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuiden määrä on lisääntynyt, mutta vuonna 2017 niitä oli vain 1,6 prosenttia hakkuista. Tänä vuonna tammi–toukokuun aikana jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi on suunni­teltu yli 12 prosenttia Pohjois-Karjalan hakkuista, koska siellä oli lumi­tuhoja.

Metsänomistajat kyllä käyttävät menetelmää, kun se on perusteltua. Metsänomistajan, myös val­tion, on voitava valita hakkuumenetelmä ­tilanteen mukaan.

Metsäammattilaiset ovat olleet ­varovaisia suositellessaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuita, ­sillä avohakattujen metsien uudistaminen onnistuu varmemmin. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita tehtäisiin useammin ja ilmaston muut­tuessa entistä enemmän sulan maan aikana, mikä lisää korjuu­vaurioita ja juurikäävän leviämistä.

Etelä-Suomessa juurikääpä on saastuttanut paikoin jopa neljänneksen kuusista. Juurikääpä siirtyy juuriston kautta nuoriin puihin, ­joten jatkuvapeitteinen kasvatus ei sovellu juurikäävän saastuttamille alueille. Jatkuva kasvatus johtaa pitkällä aikavälillä myös metsien kuusettumiseen, koska varjopuuna tunnettu kuusi valtaa kasvualaa männyltä ja koivulta. Kuusi on kotimaisista puulajeista herkin ilmastonmuutoksen tuomille tuhoriskeille.

Suomen eliölajeista elää metsissä noin puolet, yli 20 000 lajia. Pää­osa uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä, joita on erityisesti suojelu­alueilla.

Mustikan geeniperimän on todettu rikastuvan nimenomaan avo­hakatussa metsässä. Jyväskylän yli­opiston tutkimuksen mukaan liito-orava ja metso hyötyvät pitkällä ­aikavälillä avohakkuilla käsitellyistä metsistä enemmän kuin jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta. Toisaalta esimerkiksi kolopesijälinnut viihtyvät paremmin jatkuvapeitteisessä metsässä. Monipuolisesta hakkuuvalikoimasta on lopulta hyötyä myös lajien monimuotoisuudelle.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvatuksen vaikutuksista hiilinieluihin. Ihmisen muisti on myös lyhyt: vielä 1960-luvulla metsät olivat vähäpuustoisia vuosisatojen poimintahakkuiden, metsälaidunnuksen ja kaskeamisen jäljiltä. Puuston kasvu on 50 vuodessa kaksinkertaistunut ja kokonaismäärä lisääntynyt 70 prosenttia pääasiassa siksi, että ­uudistusalat on viljelty ja metsiä on hoidettu.

Yksinomaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen johtaisi kasvun heikkenemiseen ainakin ­viidenneksellä, koska avohakatuilla alueilla uudistaminen tehdään jalostetulla siemen- ja taimiaineksella. Jos 1950-luvulla ei olisi siirrytty avohakkuisiin perustuvaan jaksolliseen kasvatukseen, metsiemme hiilivarasto ja hiilinieluvaikutus olisi paljon nykyistä pienempi.

Avohakkuiden osuus on vuo­sittain vain 0,5 prosenttia Suomen metsäalasta. Avohakkuilla uudistetut metsät ovat puustoisempia kuin ennen, joten tarvittava puumäärä saadaan aikaisempaa pienemmältä alalta. Pelkässä jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa vuotuisia hakkuu­aloja jouduttaisiin kasvattamaan huomattavasti, jotta tarvittava puumäärä saataisiin korjattua. Lisäisikö se metsien monimuotoisuutta?

Markku Remes

Kirjoittaja on metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskuksessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Metsä
  • Metsänhoito
  • Avohakkuu
  • Monimuotoisuus
  • Metsätalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Vaihtokuvat näyttävät, kuinka venäläisen liikemiehen ja Airiston Helmen hankkimat alueet ovat muuttuneet vuosien saatossa

    3. 3

      Sukupuoli-identiteetillä ei pidä vitsailla

    4. 4

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    5. 5

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    6. 6

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    7. 7

      Laulaja Janna Hurmerinta koki kaksi vuotta sitten elämässään suhdekatastrofin, joka nyt on luettavissa hänen uusista lauluistaan – mutta ei haastatteluista

    8. 8

      Olen tavannut lapsia, jotka sylkevät, käyvät päälle ja rikkovat huonekaluja – Miten he saavat tarvittavaa hoitoa tässä sijaishuollon resurssipulassa?

    9. 9

      Kahdeksan ihmistä sai tuomiot Turun parkkimittarijutussa – työntekijät veivät mittareista satojatuhansia euroja

    10. 10

      Ahdistelusta syytetty tuomariehdokas Kavanaugh ryhtyi puolustustaisteluun Fox-kanavan haastattelussa – Toisteli samoja lauseita kerta toisensa jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    5. 5

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    6. 6

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    7. 7

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    8. 8

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    9. 9

      Aftonbladet: Pitkän uran tehnyttä ruotsalaisnäyttelijää epäillään 28-vuotiaan naisen murhasta

    10. 10

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää