Mielipide
Tarja Halonen ja Terhi Heinilä Vieraskynä-kirjoituksessa: Naisten oikeudet on turvattava urheilussa
Naisten oikeuksien edistämisessä on otettu takapakkia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet eivät toteudu edes kaikissa Euroopan unionin maissa. Samaan aikaan naisten oikeudet ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja saaneet valtavasti tukea. Oli merkittävää, että Irlannissa äänestettiin abortin laillistamisen puolesta.
#Metoo-kampanja on tehnyt näkyväksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä. YK:n mukaan 73 prosenttia naisista on ilmoittanut kokeneensa netissä väkivaltaa. Useampi kuin kaksi kolmesta nettiväkivallan uhrista on kokenut myös läheisen kumppaninsa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Tytöillä ja naisilla on oltava oikeus määrätä omasta kehostaan. Tämä koskee myös urheilua. Naisten on voitava liikkua ja urheilla turvallisesti ja vailla pelkoa. Urheilussa tarvitaan väkivallasta ja häirinnästä vapaita tiloja ja käytäntöjä sekä nollatoleranssia kaikkea väkivaltaa kohtaan.
Naisten oikeudet on huomioitava myös naisurheilijan määrittelyssä. Aiemmin kilpaurheilija määriteltiin naiseksi kromosomien ja ulkoisten piirteiden perusteella. Nyt Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on asettanut osalle naisjuoksijoista testosteronirajan. Liitto edellyttää testosteronitasojen mittauksia.
Kansainvälisten urheilujärjestöjen tulisi miettiä päätöksiään ihmisoikeuksien kannalta. Urheilu on tärkeää, mutta ei koko elämämme. Urheilussa tehdyt päätökset vaikuttavat myös muilla elämänalueilla. Miten käy naisten, joita IAAF ei luokittele naisiksi?
Naisten näkymättömyys urheilussa voi olla murskaavaa naisten osallistumiselle. Suomessa urheilujärjestöjen puheenjohtajista 16 prosenttia ja hallitusten jäsenistä vajaa kolmannes on naisia. Valmennuksen johdossa on pääosin miehiä.
Naisilla on oltavat yhtäläiset mahdollisuudet edetä urheilujärjestöjen ja valmennuksen johtotehtäviin. Naisia on saatava mukaan urheilun kaikille eri tasoille ja tuettava heidän osallistumistaan.
Näistä teemoista keskusteli yli 1 000 osallistujaa 80 maasta Kansainvälisen naisten liikuntaverkoston IWG:n seitsemännessä maailmankonferenssissa Gaboronessa Botswanassa. Aiemman IWG-konferenssin järjestäjämaa Suomi on toiminut aktiivisesti tasa-arvon edistämiseksi urheilussa. Suomi oli näkyvästi esillä myös Botswanassa. Täysi sali osoitti suosiotaan, kun Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) tasa-arvopalkinnon voittanut liikuntavaikuttaja Birgitta Kervinen ja juoksija Caster Semenya puhuivat urheilun voimaannuttavasta vaikutuksesta naisille. Esiin nousi myös muun muassa Ylen sitoumus edistää tasa-arvoa urheilun uutisoinnista.
Urheilun tasa-arvojulistuksen ”Brighton plus Helsinki 2014” on allekirjoittanut 589 urheilutahoa. Allekirjoittajiin lukeutuvat muun muassa Kansainvälinen olympiakomitea (IOC) ja Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC).
Suomalaisten urheilutoimijoiden tulee sitoutua aiempaa vahvemmin kansainvälisiin tasa-arvotavoitteisiin sekä Kansainvälisen olympiakomitean ja Euroopan komission suosituksiin, jotka koskevat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä urheilun päätöksenteossa ja valmennuksessa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän poistamista urheilusta. Gaboronen maailmankonferenssissa hyväksytty #IWGBotswanaBig5-toimintaohjelma muistuttaa linjausten toimeenpanon merkityksestä.
Suomalaisessa urheilussa tehdyt tasa-arvoteot ovat oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan vahvaa sitoutumista sukupuolten tasa-arvon lisäämiseen liikunnassa ja urheilussa. Suomen aktiivisuus ja hyvä maine urheilun tasa-arvon globaalina edistäjänä velvoittaa meitä jatkamaan tätä työtä.
”Jos urheiluliike ei muutu, lopeta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää ja suojele naisia tulevaisuudessa, en anna 8-vuotiaan tyttäreni jatkaa urheilua enkä halua tulevan sukupolven olevan mukana urheilujohtamisessa”, linjasi IPC:n puheenjohtaja Andrew Parsons. Haluamme urheilun ja liikunnan jatkuvan ja olevan mahdollista jokaiselle naiselle ja tytölle.
Tarja Halonen ja Terhi Heinilä
Halonen on presidentti ja IWG:n maailmankonferenssin 2014 suojelija ja kunniatoimikunnan puheenjohtaja. Heinilä on Naisjärjestöjen Keskusliiton nykyinen ja IWG:n entinen pääsihteeri.
#Metoo-kampanja on tehnyt näkyväksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä. YK:n mukaan 73 prosenttia naisista on ilmoittanut kokeneensa netissä väkivaltaa. Useampi kuin kaksi kolmesta nettiväkivallan uhrista on kokenut myös läheisen kumppaninsa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Tytöillä ja naisilla on oltava oikeus määrätä omasta kehostaan. Tämä koskee myös urheilua. Naisten on voitava liikkua ja urheilla turvallisesti ja vailla pelkoa. Urheilussa tarvitaan väkivallasta ja häirinnästä vapaita tiloja ja käytäntöjä sekä nollatoleranssia kaikkea väkivaltaa kohtaan.
Naisten oikeudet on huomioitava myös naisurheilijan määrittelyssä. Aiemmin kilpaurheilija määriteltiin naiseksi kromosomien ja ulkoisten piirteiden perusteella. Nyt Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on asettanut osalle naisjuoksijoista testosteronirajan. Liitto edellyttää testosteronitasojen mittauksia.
Kansainvälisten urheilujärjestöjen tulisi miettiä päätöksiään ihmisoikeuksien kannalta. Urheilu on tärkeää, mutta ei koko elämämme. Urheilussa tehdyt päätökset vaikuttavat myös muilla elämänalueilla. Miten käy naisten, joita IAAF ei luokittele naisiksi?
Naisten näkymättömyys urheilussa voi olla murskaavaa naisten osallistumiselle. Suomessa urheilujärjestöjen puheenjohtajista 16 prosenttia ja hallitusten jäsenistä vajaa kolmannes on naisia. Valmennuksen johdossa on pääosin miehiä.
Naisilla on oltavat yhtäläiset mahdollisuudet edetä urheilujärjestöjen ja valmennuksen johtotehtäviin. Naisia on saatava mukaan urheilun kaikille eri tasoille ja tuettava heidän osallistumistaan.
Näistä teemoista keskusteli yli 1 000 osallistujaa 80 maasta Kansainvälisen naisten liikuntaverkoston IWG:n seitsemännessä maailmankonferenssissa Gaboronessa Botswanassa. Aiemman IWG-konferenssin järjestäjämaa Suomi on toiminut aktiivisesti tasa-arvon edistämiseksi urheilussa. Suomi oli näkyvästi esillä myös Botswanassa. Täysi sali osoitti suosiotaan, kun Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) tasa-arvopalkinnon voittanut liikuntavaikuttaja Birgitta Kervinen ja juoksija Caster Semenya puhuivat urheilun voimaannuttavasta vaikutuksesta naisille. Esiin nousi myös muun muassa Ylen sitoumus edistää tasa-arvoa urheilun uutisoinnista.
Urheilun tasa-arvojulistuksen ”Brighton plus Helsinki 2014” on allekirjoittanut 589 urheilutahoa. Allekirjoittajiin lukeutuvat muun muassa Kansainvälinen olympiakomitea (IOC) ja Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC).
Suomalaisten urheilutoimijoiden tulee sitoutua aiempaa vahvemmin kansainvälisiin tasa-arvotavoitteisiin sekä Kansainvälisen olympiakomitean ja Euroopan komission suosituksiin, jotka koskevat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä urheilun päätöksenteossa ja valmennuksessa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän poistamista urheilusta. Gaboronen maailmankonferenssissa hyväksytty #IWGBotswanaBig5-toimintaohjelma muistuttaa linjausten toimeenpanon merkityksestä.
Suomalaisessa urheilussa tehdyt tasa-arvoteot ovat oikeansuuntaisia. Nyt tarvitaan vahvaa sitoutumista sukupuolten tasa-arvon lisäämiseen liikunnassa ja urheilussa. Suomen aktiivisuus ja hyvä maine urheilun tasa-arvon globaalina edistäjänä velvoittaa meitä jatkamaan tätä työtä.
”Jos urheiluliike ei muutu, lopeta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää ja suojele naisia tulevaisuudessa, en anna 8-vuotiaan tyttäreni jatkaa urheilua enkä halua tulevan sukupolven olevan mukana urheilujohtamisessa”, linjasi IPC:n puheenjohtaja Andrew Parsons. Haluamme urheilun ja liikunnan jatkuvan ja olevan mahdollista jokaiselle naiselle ja tytölle.
Tarja Halonen ja Terhi Heinilä
Halonen on presidentti ja IWG:n maailmankonferenssin 2014 suojelija ja kunniatoimikunnan puheenjohtaja. Heinilä on Naisjärjestöjen Keskusliiton nykyinen ja IWG:n entinen pääsihteeri.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vieraskynä Seuraa
- Urheilu Seuraa
- Tasa-arvo Seuraa
- Sukupuolten välinen tasa-arvo Seuraa
- Naisten oikeudet Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24