Mielipide
Alustatalous avaa uusia mahdollisuuksia
Alustatalous on uusi talouden ala, jossa jokin yritys tarjoaa alustan yksityishenkilöiden ja yritysten toiminnalle – esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden myynnille. Kuluttajille tuttuja alustatalouden ilmentymiä ovat esimerkiksi Applen ja Googlen musiikin jakelupalvelut ja sovelluskaupat, Airbnb-majoituspalvelu sekä Uber-kuljetuspalvelu.
Alustatalous mahdollistaa uudenlaiset, globaalit tuote- ja palveluinnovaatiot. Alustatalouden yritykset nähdäänkin usein uuden talouden lähettiläinä, joiden odotetaan uudistavan liiketoimintamalleja, yrityskenttää ja julkisia palveluita.
Yritykset ovat kuitenkin vasta kehittämässä alustatalouteen tukeutuvia liiketoimintojaan. Vielä enemmän alkutekijöissään ovat julkisen sektorin alustoja koskeva lainsäädäntö sekä pohdinta alustojen hyödyntämisestä.
Moni Euroopan unionin jäsenmaa – myös Suomi – on avoin alustatalouden yritystoiminnalle. Tämä selittyy usein sillä, ettei toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ole vielä ehditty laatia: alustatalouden käytäntöjä ja ilmenemismuotoja ei ole erikseen kielletty.
Suomi on EU:n jäsenmaista neljänneksi avoimin alustatalouden kehittämiselle. Edellämme ovat vain Liettua, Ranska ja Britannia.
Suomessa ei ole kansallista lainsäädäntöä, joka rajoittaisi ei-ammattimaisten yksityisten majoituspalveluiden tarjoamista. Niinpä Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa yksi avoimimpia, mitä tulee alustatalouden toimintamallien soveltamiseen majoituspalveluihin. Tilanne on vastaava muissa avoimiksi arvioiduissa jäsenmaissa: Latviassa, Liettuassa ja Romaniassa.
Kreikka on ainoa EU:n jäsenmaa, jossa on erityinen alustatalouden majoituspalveluita koskeva lainsäädäntö. Kreikassa myös suhtaudutaan myönteisesti kyseisten palvelujen kehittämiseen.
Toisin kuin majoituspalveluissa, kuljetuspalveluissa Suomi suhtautuu kriittisesti alustatalouden toimintamalleihin. Uusi liikennepalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa, mutta ajoneuvon tai matkakustannusten jakamista ei tunnusteta eikä siitä säädetä uudessakaan laissa.
Kuljetuspalveluihin avoimimmin suhtautuvissa EU-maissa lainsäädäntö käsittelee erikseen kuljetuspalveluiden tarjoamista alustatalouden mallin mukaisesti. Esimerkkejä tällaisista maista ovat Liettua ja Ranska.
Jäsenmaiden käytännöt alustatalouden toimintamallien soveltamisessa rahoituspalveluihin vaihtelevat enemmän kuin kuljetus- ja majoituspalveluissa. Tämä johtuu suurista eroista sääntelykehyksissä.
Joissakin jäsenmaissa sallitaan ja kannustetaan joukkorahoituksen hyödyntämiseen, kun taas toisissa ei oteta huomioon näitä uusia liiketoimintamalleja. Suomi on EU-maiden kärkijoukossa alustatalouden toimintamallien sallimisessa rahoituspalveluihin. Joukkorahoituksen lainausalustat on kyllä rekisteröitävä, mutta tämä on maksutonta.
Pääomasijoittamiseen suuntautuvat alustat joutuvat rekisteröimään toimintansa Finanssivalvonnassa, ja toiminta vaatii maksullisen lisenssin. Sijoittajien ei kuitenkaan tarvitse ilmoittautua viranomaisille.
EU:n Jäsenmaat tarjoavat vaihtelevasti neuvontapalveluita alustatalouden toimintamallien kehittämiseen. Neuvontaa on saatavilla verraten harvoin. Pohjoismaissa Tanska eroaa tässä suhteessa Suomesta ja Ruotsista. Esimerkiksi tanskalaisella deleoekonomien.dk-sivustolla on kootusti tietoa palvelualustojen kehittäjille ja käyttäjille.
Alustatalouteen liittyvää neuvontaa ja tukea on yleensä tarjolla niissä maissa, joissa on kehitetty alustatalouteen liittyvää verotuslainsäädäntöä. Voikin ajatella, että viranomaiset ovat näissä maissa kiinnostuneita alustatalouden avaamista uusista liiketoimintamalleista ja näkevät niiden tukevan entistä laajempaa taloudellista toimeliaisuutta.
Jotta Suomi tavoittaisi parhaat EU-maat alustatalouteen tukeutuvan liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisessä, nämä toiminnat olisi sallittava ja niiden soveltamisala olisi määriteltävä selkeästi. Eri viranomaisten ajantasainen alustatalouteen liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus ja neuvonta olisi koottava omalle sivustolleen, josta alan toimijat löytävät ne helposti.
Mika Naumanen
Kirjoittaja on erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Tilastokeskuksessa.
Alustatalous mahdollistaa uudenlaiset, globaalit tuote- ja palveluinnovaatiot. Alustatalouden yritykset nähdäänkin usein uuden talouden lähettiläinä, joiden odotetaan uudistavan liiketoimintamalleja, yrityskenttää ja julkisia palveluita.
Yritykset ovat kuitenkin vasta kehittämässä alustatalouteen tukeutuvia liiketoimintojaan. Vielä enemmän alkutekijöissään ovat julkisen sektorin alustoja koskeva lainsäädäntö sekä pohdinta alustojen hyödyntämisestä.
Moni Euroopan unionin jäsenmaa – myös Suomi – on avoin alustatalouden yritystoiminnalle. Tämä selittyy usein sillä, ettei toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ole vielä ehditty laatia: alustatalouden käytäntöjä ja ilmenemismuotoja ei ole erikseen kielletty.
Suomi on EU:n jäsenmaista neljänneksi avoimin alustatalouden kehittämiselle. Edellämme ovat vain Liettua, Ranska ja Britannia.
Suomessa ei ole kansallista lainsäädäntöä, joka rajoittaisi ei-ammattimaisten yksityisten majoituspalveluiden tarjoamista. Niinpä Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa yksi avoimimpia, mitä tulee alustatalouden toimintamallien soveltamiseen majoituspalveluihin. Tilanne on vastaava muissa avoimiksi arvioiduissa jäsenmaissa: Latviassa, Liettuassa ja Romaniassa.
Kreikka on ainoa EU:n jäsenmaa, jossa on erityinen alustatalouden majoituspalveluita koskeva lainsäädäntö. Kreikassa myös suhtaudutaan myönteisesti kyseisten palvelujen kehittämiseen.
Toisin kuin majoituspalveluissa, kuljetuspalveluissa Suomi suhtautuu kriittisesti alustatalouden toimintamalleihin. Uusi liikennepalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alussa, mutta ajoneuvon tai matkakustannusten jakamista ei tunnusteta eikä siitä säädetä uudessakaan laissa.
Kuljetuspalveluihin avoimimmin suhtautuvissa EU-maissa lainsäädäntö käsittelee erikseen kuljetuspalveluiden tarjoamista alustatalouden mallin mukaisesti. Esimerkkejä tällaisista maista ovat Liettua ja Ranska.
Jäsenmaiden käytännöt alustatalouden toimintamallien soveltamisessa rahoituspalveluihin vaihtelevat enemmän kuin kuljetus- ja majoituspalveluissa. Tämä johtuu suurista eroista sääntelykehyksissä.
Joissakin jäsenmaissa sallitaan ja kannustetaan joukkorahoituksen hyödyntämiseen, kun taas toisissa ei oteta huomioon näitä uusia liiketoimintamalleja. Suomi on EU-maiden kärkijoukossa alustatalouden toimintamallien sallimisessa rahoituspalveluihin. Joukkorahoituksen lainausalustat on kyllä rekisteröitävä, mutta tämä on maksutonta.
Pääomasijoittamiseen suuntautuvat alustat joutuvat rekisteröimään toimintansa Finanssivalvonnassa, ja toiminta vaatii maksullisen lisenssin. Sijoittajien ei kuitenkaan tarvitse ilmoittautua viranomaisille.
EU:n Jäsenmaat tarjoavat vaihtelevasti neuvontapalveluita alustatalouden toimintamallien kehittämiseen. Neuvontaa on saatavilla verraten harvoin. Pohjoismaissa Tanska eroaa tässä suhteessa Suomesta ja Ruotsista. Esimerkiksi tanskalaisella deleoekonomien.dk-sivustolla on kootusti tietoa palvelualustojen kehittäjille ja käyttäjille.
Alustatalouteen liittyvää neuvontaa ja tukea on yleensä tarjolla niissä maissa, joissa on kehitetty alustatalouteen liittyvää verotuslainsäädäntöä. Voikin ajatella, että viranomaiset ovat näissä maissa kiinnostuneita alustatalouden avaamista uusista liiketoimintamalleista ja näkevät niiden tukevan entistä laajempaa taloudellista toimeliaisuutta.
Jotta Suomi tavoittaisi parhaat EU-maat alustatalouteen tukeutuvan liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisessä, nämä toiminnat olisi sallittava ja niiden soveltamisala olisi määriteltävä selkeästi. Eri viranomaisten ajantasainen alustatalouteen liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus ja neuvonta olisi koottava omalle sivustolleen, josta alan toimijat löytävät ne helposti.
Mika Naumanen
Kirjoittaja on erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Tilastokeskuksessa.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vieraskynä Seuraa
- Teknologia Seuraa
- Alustatalous Seuraa
- Palvelut Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24