Mielipide    |   Vieraskynä

Seutukaupunkeja on kehitettävä aktiivisesti

Maakuntakeskusten ja seutukaupunkien välille tarvitaan toimivaa yhteistyötä.

Suomessa on 55 seutukaupunkia, jotka ovat oman talousalueensa keskuksia. Ne eivät ole maakunta­keskuksia eivätkä niihin tukeutuvia kehyskuntia. Ne ovat maakuntien kakkos- ja kolmoskaupunkeja. Tyypillisessä seutukaupungissa on 10 000–30 000 asukasta ja sen palveluihin tukeutuu myös läheinen maaseutu. Seutukaupungeissa asuu yhteensä 920 000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan läheinen maaseutu, suunnilleen neljännes suomalaisista asuu joko seutukaupungissa tai sen palveluihin turvautuvassa maaseutukunnassa.

Seutukaupungit ovat teollisen Suomen kivijalka. Erityisesti metsä- ja metalliteollisuus on vahvaa. Kaikkineen seutukaupungeissa toimii 60 400 yritystä, ja niissä on 342 500 työpaikkaa. Seutukaupunkien osuus bruttokansantuotteesta on Tilastokeskuksen vuoden 2015 arvion mukaan 10–15 prosenttia.

Monet seutukaupungit ovat olleet muutosten kourissa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti jo vuonna 2015 huomiota siihen, että valtion työpaikkojen vähennyksistä suhteellisesti suuri osuus on 2010-luvulla kohdistunut maakuntien toiseksi suurimpiin kuntiin.

Yksittäisistä tapauksista tunnetuin on Itä-Suomen yliopiston päätös lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, mutta se on vain jäävuoren huippu. Eniten on tapahtunut julkisten palvelujen keskittymistä seutukaupungeista maakuntakeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtiovarainministeriö kutsui seutukaupunki Salon entisen kau­punginjohtajan Antti Rantakokon selvittämään, miten seutukaupungit pääsisivät nykyistä paremmin osaksi ­talouskasvua. Rantakokon esitysten perusteella käynnistettiin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk) johdolla seutukaupunkiohjelman laatiminen. Tämä työ saatiin valmiiksi kesäkuussa.

Seutukaupunkien tilanteeseen on havahtunut myös aihepiiristä selvityksen tilannut Elinkeinoelämän keskusliitto. Seuraavaksi asia on ­tulevan hallituksen pöydällä.

Seutukaupungit ovat keskenään erilaisia. Osa niistä on kovassa kasvussa, esimerkiksi Uusikaupunki, Pietarsaari, Valkeakoski ja Iisalmen seutu. Useimmissa seutukaupungeissa on menestyvää vientiteollisuutta, mutta väestökehitys on silti miinuksella, ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja lasten määrä vähenee.

Avainkysymys on osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimapula iskee ensimmäisenä pienten kaupunkien kasvuyrityksiin. Vaarana on, että ongelmista työvoiman saatavuudessa tulee kasvun pullonkaula.

Osaajapulaan on vastattava laaja-alhaisella yhteistyöllä yritysten, seutukaupunkien, koulutuksen järjestäjien ja maakunnan kesken. Seutukaupungeissa korostuvat ammatillisen koulutuksen merkitys, yhteydet korkeakouluihin, innovaatio­politiikan toimivuus ja ulkomaisen työvoiman rekrytointi.

Keskeistä on myös saavutettavuuden parantaminen. Monien ihmisten päivittäinen työmatka tehdään seutukaupungin ja maakuntakeskuksen välillä, joten liikkumisen sujuvuus ja hinta ovat avainasemassa.

Päivystysasetuksen seurauksena vaativaa erikoissairaanhoitoa keskitetään keskussairaaloihin. Tämä luo oman haasteensa seutukaupungeille, joista monissa on aluesairaala. Sairaaloiden välisestä työnjaosta voidaan sopia siten, että seutukaupungeissa olevat tilat ja henkilö­resurssit hyödynnetään. Aluesairaaloihin voidaan sijoittaa koko maakuntaa palvelevaa toimintaa, esimerkiksi vaativaa kuntoutusta. Näin on jo tehty Pirkanmaalla.

Tulevissa maakunnissa tarvitaan toimivaa yhteistyötä maakuntakeskusten ja seutukaupunkien välillä.

Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksia ei voida tehdä kaikkien seutukaupunkien kanssa, mutta sekä positiivisen että negatiivisen rakennemuutoksen vallitessa on tärkeää tehdä sopimuksia suoraan seutukaupungin ja valtion välillä.

Perinteisesti aluepolitiikka on keskittynyt tukemaan muita heikommin menestyviä maakuntia ja alueita. Nykyisin kehitys on usein eritahtista maakuntien sisällä. Tämä on vahva peruste sille, että seutukaupungit nostetaan aluekehityksen keskiöön. Viime kädessä kyse on palveluiden järjestämisestä siten, että jokaisella suomalaisella nuorella on asuinpaikkaan katsomatta mahdollisuus edetä opinnoissaan ja elämässään.

Arto Satonen ja Seppo Kääriäinen

Satonen on kokoomuksen kansanedustaja ja Kääriäinen keskustan kansanedustaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Eduskunta äänesti Timo Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60 – Suora lähetys jatkuu, HS seuraa hetki hetkeltä

    2. 2

      Kapinalippu nousi asunnottomien asuntolan lipputankoon Hietaniemenkadulla – Tuntematon pilailija onnistui täydellisesti: lippu on jumissa eikä sitä saada alas

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    5. 5

      Mies kylvi pelkoa naapureissa vuosien ajan ja soitteli yötä myötä haitaria Haagassa – Oikeus: Miehen sai häätää

    6. 6

      Keskusta ja kokoomus ottivat sinisten uhkauksen todesta – lopulta Soini-äänestyksessä on kyse vain valta­politiikasta

    7. 7

      Sauberin tallipäällikkö nostaa yhden Kimi Räikkösen taidon ylitse muiden: ”Hän on siinä ehkä kaikkein paras”

    8. 8

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Poliisi: ”Nasujaisten” jatkot kärjistyivät Vantaalla sivullisten hakkaamiseksi – juhlijoilla ollut mukanaan myös teräaseita

    10. 10

      Ravintolaketju Restamax aloittaa tuhatta henkeä koskevat yt-neuvottelut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    4. 4

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    5. 5

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    6. 6

      Meksikon ruumisrekka­skandaali paisuu – vainajia onkin yli kolmesataa

    7. 7

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    8. 8

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    9. 9

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    10. 10

      Eduskunta äänesti Timo Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60 – Suora lähetys jatkuu, HS seuraa hetki hetkeltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää