Mielipide    |   Kolumni

Jatkuvasta uudistus­puheesta huolimatta koulussa opiskellaan yhä oppi­aineita eikä ilmiöitä – ja myös numero­arvosanoja annetaan

Ilmiöoppimisesta peruskoulussa puhutaan paljon, vaikka monella koululaisella sitä saattaa olla vuodessa vain yhden viikon mittaisen teemajakson verran. Valtaosan lukuvuodesta viekin yhä tuttujen oppiaineiden opiskelu.

Uskaltaako sinne perus­kouluun lastaan laittaa, ja oppiiko se siellä mitään? Eihän koulussa enää edes opeteta oikeita oppiaineita, kuten historiaa, vaan joitain ihme ilmiöitä. Kunnon numeroitakaan ei anneta vaan vain sanallisia arvioita.

Koulutielle lähtevien vanhemmat – isovanhemmista puhumattakaan – saattavat olettaa, ettei heidän omista koulu­ajoistaan olisi enää kuin muistot jäljellä.

Se ei ole ihme, sillä koulu on jatkuvan uudistamisen ja ristiriitaisten paineiden kohteena. Julkisuudessa muutosten suuruus kuitenkin korostuu, sillä media vierailee useimmiten ”kärkikouluissa”.

Suurimmasta mullistuksesta onkin aikaa jo puoli vuosisataa. Punamultahallituksen ajama peruskoulun puitelaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1968, jolloin rinnakkaiskoulujärjestelmä herrasväen oppikouluineen alkoi väistyä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomalaisnuorten yllättävä menestys Pisa-testeissä vuonna 2000 pani vuosiksi pisteen moitteille tasapäistävästä peruskoulusta ja teki siitä maailman mahtivaltioidenkin matkiman mallin.

Tulosten notkahdettua vaateet peruskoulun uudistamisesta voimistuivat. Viime hallituksen laadituttama Tulevaisuuden peruskoulu -raportti pantiin hyllylle, ja sen korvasivat Uusi peruskoulu -ohjelma ja Peruskoulufoorumi, joista on kertynyt vain vähän villoja.

Nykyinen hallitus uskoo myös digitalisaation voimaan koulunpidossakin. Tosin juuri Pisa-testien analyyseista on selvinnyt, että teknologiset välineet voivat jopa heikentää oppimistuloksia.

Edellisellä vaalikaudella rukattiin hieman peruskoulun tuntijakoa: esimerkiksi yhteiskuntaopin ja ruotsin opiskelun alku aikaistui alakouluun. Opetushallitus laati myös uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet. Ne otettiin käyttöön alaluokilla 2016, ja tänä syksynä on vuorossa kahdeksas luokka.

Seikkaperäisen 463-sivuisen pumaskan on määrä vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, taata kaikille tarpeelliset tiedot ja innostaa oppimaan lisää.

Tavoitteisiin kirjattiin myös ”monialaiset oppimiskokonaisuudet”, joissa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä. Tuolloin yleistyi puhe ilmiöoppimisesta, vaikka vuodessa riittää yksi, esimerkiksi viikon mittainen yhteinen teemajakso.

Valtaosan koulun lukuvuodesta viekin yhä tuttujen oppiaineiden opiskelu. Niitä arvostellaan useimmissa kunnissa numeroin alakoulun puolellakin. Viimeistään numeroita tulee antaa kahdeksannella luokalla, kuten vuonna 1998 säädettiin.

Kirjoittaja on HS:n politiikan ja talouden toimittaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumni
  • Koulu
  • Opetus-uudistus
  • Marjukka Liiten

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    3. 3

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    4. 4

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    5. 5

      Muslimit aloittivat jälleen pyhiin­vaelluksen Mekkaan – kaaos pyritään välttämään kännykkä­sovelluksella ja kymmenillä tuhansilla turva­miehillä

    6. 6

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    7. 7

      Lauantai oli todennäköisesti kesän viimeinen helle­päivä – ensi viikolla koko maahan saapuu sade

    8. 8

      Liukkosen veljekset Taisto, 79, ja Teuvo, 77, elivät lapsuutensa Suomen kuuluisimman mielisairaalan alueella – Nyt Lapinlahden ”kakarat” palaavat kotiin, joka on taas heräämässä

    9. 9

      Camden Elliott on Trumpia palvovan Amerikan kasvatti, joka vaihtoi kotiseudun huippuyliopistoon – Paluu Etelä-Virginiaan on kuin matka vieraaseen maahan

      Tilaajille
    10. 10

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    2. 2

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    3. 3

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    4. 4

      ”Miten te suomalaiset oikein selviätte hankalan luonteenne kanssa?”– Kiinalaiset rakastuivat sosiaalisesti kömpelöön Mattiin, joka välttelee ihmisten kohtaamista

    5. 5

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    6. 6

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    7. 7

      Suomalaismiehen epäillään joutuneen yli 30 miljoonan euron arvoisen bitcoin-kavalluksen uhriksi – Huijauksen taustalla on thaimaalaisia julkkiksia ja pankkien laiminlyöntejä

    8. 8

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    9. 9

      Weekend Festivalin porteilla jouduttiin perjantaina jonottamaan tunteja – miksi tapahtuman ympärillä tuntuu kuohuvan vuodesta toiseen?

    10. 10

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toimittaja ja kirjailija Perttu Häkkinen on kuollut – Flow-festivaalilla pidettiin hiljainen hetki

    2. 2

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    3. 3

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    4. 4

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Niklas nosti 2 000 euron pikavipin, hyppäsi bussiin ja pelasi rahat loppuun työmatkalla – ”Unelmien toimiala” takoo satumaisia tuottoja mutta jättää jälkeensä rumia tarinoita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää