Mielipide    |   Kolumni

Vajaakuntoisen kyvyille on oltava sijaa työelämässä – Kun heikoimmatkin saavat kokea olevansa mukana, olemme yhdessä vahvempia

Käsipareja, myönteistä asennetta ja palvelualttiutta tarvitaan etenkin tehtävissä, joissa olisi hyvä mahdollisuus parantaa suomalaisten elämänlaatua. Muutos vaatii asenteiden ravistelua.

Hallitus näyttää saavut­tavan työllisyys­tavoitteensa, 72 prosentin työllisyys­asteen. Työl­lisiä oli heinäkuussa peräti 75 000 enemmän kuin ­samaan aikaan edellisvuonna. Pitkään jatkunut talouskasvu näkyy luvuissa, ja myös työttömien aktivointitoimet näyttäisivät tepsivän.

Tilastokeskuksen mukaan työt­tömänä oli samaan aikaan yhä yli 180 000 suomalaista. Heistä pitkä­aikaistyöttömiä eli yli vuoden työtä vailla olleita oli 77 000.

Mikäli seuraavat hallitukset mielivät kohentaa työllisyyttä edelleen, niiden olisi keksittävä keinot myös kaikkein vaikeimmin työllistyvien mukaan ottamiseksi.

Suomi on tilanteessa, jossa suuri joukko yrityksiä kärsii kroonisesta työvoimapulasta. Samaan aikaan satojatuhansia työikäisiä on työ­elämän ulkopuolella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Iso osa pitkään työttömänä olleista ei löydä avoimilla työmarkkinoilla koskaan tietään takaisin töihin. Usein syynä on puutteellinen tai vanhentunut osaaminen sekä iän tai sairauden vuoksi alentunut työkyky.

Vaatimustaso työpaikoilla on kasvanut rajusti. Nuoret, digitaitoiset pärjäävät, kun taas helpot, avustavat työtehtävät katosivat jo 1990-luvun lamassa. Pienipalkkaiset palveluammatit nojaavat pitkälti vierastyövoimaan.

Moni helsinkiläinen saattaa yhä muistaa Väinö Tirkkosen, Mäkkärin Väinön. Pari vuotta sitten eläköitynyt Tirkkonen tuli tutuksi Sokoksen rakennuksessa sijainneen McDonald’s-ravintolan salityöntekijänä. Hän työskenteli samassa hampurilaispaikassa 20 vuoden ajan, aina paikan sulkemiseen saakka.

Kehitysvammainen Tirkkonen palkittiin viime vuonna ansioituneen kansalaisen Helsinki-mitalilla. Perusteena oli muun muassa työ­elämässä eteneminen avotyöstä pitkään palkkatyösuhteeseen.

Jo vuonna 2012 Helsingin Sanomat nimesi Tirkkosen työelämäsankariksi. Tuolloin valintaperusteina olivat positiivisuus, iloisuus ja asiakastyytyväisyys.

Tirkkosen esimerkki pakottaa kysymään, miksi Suomella on varaa jättää vajaakuntoisten kansalaisten kyvyt miltei tyystin hyödyntämättä työelämässä. Kyse on niistä kym­menistätuhansista ihmisistä, jotka kokevat, että he ovat joutuneet työmarkkinoiden ulkopuolelle vammansa tai sairautensa takia.

Jopa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukossa on noin 60 000 ihmistä, joilla olisi terveysrajoitteistaan huolimatta kykyä ja halua tehdä ihan oikeita töitä.

Osatyökykyisten työllistyminen on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. Tähän mennessä hanke on jäänyt tahdonilmaukseksi, vaikka monia kokeiluja onkin saatu liik­keelle. Yleisen työllisyyskehityksen myötä vajaakuntoisten luvut ovat kaunistuneet vain hivenen.

Tuoreimmat poliittiset avaukset viittaavat siihen, että keinoja tilanteen kohentamiseksi haetaan ennen muuta eläkeratkaisujen kautta. Viimeksi työministeri Jari Lindström (sin) esitti, että joukko pisimpään työttömänä olleita päästettäisiin toistamiseen eläkkeelle erityislailla, Lex Lindström 2:lla.

Suomessa on suunnaton määrä tekemätöntä työtä. Lopulta digitalisaatio kykenee korvaamaan vain osan matalan tuottavuuden työstä. Käsipareja, myönteistä asennetta ja palvelualttiutta tarvitaan etenkin tehtävissä, joissa olisi hyvä mah­dollisuus parantaa suomalaisten elämänlaatua. Sopivia kohteita on helppo nimetä etenkin palvelualoilta, joissa alimiehitys näkyy asiakaspalvelun puutteina ja jopa tunteena heitteille jättämisestä.

Lopputuloksena voisi olla vaihtoehtoja pakolliselle itsepalvelulle ja vaikkapa rattoisia juttuhetkiä vanhustentalon asukkaille.

Muutos vaatii asenteiden ravistelua, mutta lopulta suurin este vajaakuntoisten pääsylle työelämään on se, että heidät pakotetaan kilpailemaan työpaikoista samoilla ehdoilla muiden kanssa. Matalaan tuotta­vuuteen sovitetut välityömarkkinat olisivatkin kymmenilletuhansille toivoa tuova ratkaisu. Myös osa-aikatyön laajempi hyväksyntä avaisi monille uusia ovia.

Mille tahansa työyhteisölle monimuotoisuus voi olla arvo sinänsä. Yksilölle ja koko yhteiskunnalle uudet kohtaamiset tarjoaisivat eväitä empatiataitojen kehittämiseen.

Poissa silmistä, poissa mielestä on kehno periaate erilaisuuden käsittelyyn. Kun heikoimmatkin saavat kokea olevansa mukana, olemme kaikki yhdessä vahvempia.

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumni
  • Työkyky
  • Työelämä
  • Antero Mukka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Nimeämättömät lähteet The New York Timesille: Apulais­oikeusministeri Rosenstein ehdotti Trumpin keskusteluiden salaista äänittämistä

    4. 4

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    5. 5

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    6. 6

      Naistyöntekijä puukotti kolmea vastasyntynyttä New Yorkissa – Kukaan ei kuollut kiinalaistaustaisten vauvojen ja äitien hoivakodissa

    7. 7

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkijat löysivät maailman varhaisimman eläimen – merkillinen olio löytyi Suomen naapurista

    9. 9

      Kun Vesa Vuorenmaan isä sammui sohvalle, poika siivosi jäljet ja ajoi Ladan talliin – nyt hän valmentaa ”hapettomassa tilassa olevia” asiakkaita luksuskuntosalilla Helsingin keskustassa

      Tilaajille
    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    2. 2

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      ”27 oppilaan luokalla on viisi historiankirjaa” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja tulos on häkellyttävä

      Tilaajille
    8. 8

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    9. 9

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää