Mielipide
Opettaja voi innostaa tyttöjä matematiikan opiskeluun
Tanja Vasama kirjoitti (HS Merkintöjä 26.8.) tyttöjen matematiikan valinnoistahttps://www.hs.fi/paivanlehti/26082018/art-2000005803944.html.
Suomessa työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin, ja juuri matematiikan valinnat ovat yksi keskeisin eriytymistä selittävä tekijä. Matematiikkaa enemmän opiskelleilla on paremmat mahdollisuudet päästä haluamalleen opiskelualalle, ja teknisiltä tai luonnontieteellisiltä aloilta valmistuneilla on parempi työllisyys ja urakehitys.
Miksi tytöt sitten valitsevat vaikeamman tien? Kuten Vasamakin totesi, kyse ei ole heikosta osaamisesta. Hän viittasi Gijsbert Stoetin ja David Gearyn tutkimukseenhttps://www.researchgate.net/publication/323197652_The_Gender-Equality_Paradox_in_Science_Technology_Engineering_and_Mathematics_Education. Tutkimus osoittaa, että tyttöjen valintoja selittää matematiikan osaamisen lisäksi se, että heidän osaamisensa on vielä parempaa äidinkielessä.
Stoetin ja Gearyn analyysi ei kuitenkaan riitä selittämään tilannetta Suomessa. Heidän mallinsa ennustaa, että suomalaistyttöjen matematiikan, luonnontieteiden ja äidinkielen osaamisen ja asenteiden perusteella noin kolmannes voisi valmistua teknis-luonnontieteellisiltä aloilta. Todellisuudessa osuus jää viidennekseen. Ero tarkoittaa tuhansia tutkintoja vuosittain.
Kotimaiset tutkimukset osoittavat, että opettaja voisi tehdä enemmän pitääkseen tytöt mukana matematiikan opinnoissa. Riitta Soron väitöskirja (2003) osoitti, että opettajilla on stereotyyppisiä uskomuksia tyttöjen matematiikkaosaamisen pohjautumisesta vain ahkeruuteen.
Erkki Pehkosen johtamassa tutkimushankkeessa puolestaan todettiin, että yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu tukee tyttöjen matematiikka-asenteiden pysymistä myönteisenä.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen tehdyt pro gradu -tutkielmat (Kallio & Rehn, 2003; Rusanen & Sippola, 2012) osoittavat, että matematiikan oppikirjat on edelleen tehty enemmän pojille kuin tytöille. Miespuolisia hahmoja esiintyy enemmän, ja ne ovat aktiivisempia kuin naispuoliset hahmot. Sukupuolet myös kuvataan stereotyyppisissä ammateissa.
Suomessa tytöt pärjäävät matematiikassa hieman poikia paremmin peruskoulussa. Silti hyvinkin pärjänneet tytöt valitsevat lukiossa lyhyttä matematiikkaa ja suorittavat siitä vain pakolliset kurssit. Kansainvälisissä tutkimuksissa on näkynyt, että mitä myöhemmin matematiikan valintoja tehdään, sitä enemmän tytöt valitsevat matematiikkaa.
Lukion uudessa opetussuunnitelmassa ensimmäinen matematiikan kurssi on kaikille yhteinen, ja valinta tehdään vasta sen jälkeen. Yhteisellä kurssilla voisi houkutella tyttöjä valitsemaan pitkän matematiikan. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin opettajat tässä onnistuvat.
Tasa-arvon saralla on myös Suomessa vielä paljon tehtävää. Opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa teemme parhaamme, jotta tutkimustieto tasa-arvon edistämisestä vaikuttaisi koulujen arjessa.
Markku Hannula
matematiikan didaktiikan
professori, Helsingin yliopisto
Suomessa työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin, ja juuri matematiikan valinnat ovat yksi keskeisin eriytymistä selittävä tekijä. Matematiikkaa enemmän opiskelleilla on paremmat mahdollisuudet päästä haluamalleen opiskelualalle, ja teknisiltä tai luonnontieteellisiltä aloilta valmistuneilla on parempi työllisyys ja urakehitys.
Miksi tytöt sitten valitsevat vaikeamman tien? Kuten Vasamakin totesi, kyse ei ole heikosta osaamisesta. Hän viittasi Gijsbert Stoetin ja David Gearyn tutkimukseenhttps://www.researchgate.net/publication/323197652_The_Gender-Equality_Paradox_in_Science_Technology_Engineering_and_Mathematics_Education. Tutkimus osoittaa, että tyttöjen valintoja selittää matematiikan osaamisen lisäksi se, että heidän osaamisensa on vielä parempaa äidinkielessä.
Stoetin ja Gearyn analyysi ei kuitenkaan riitä selittämään tilannetta Suomessa. Heidän mallinsa ennustaa, että suomalaistyttöjen matematiikan, luonnontieteiden ja äidinkielen osaamisen ja asenteiden perusteella noin kolmannes voisi valmistua teknis-luonnontieteellisiltä aloilta. Todellisuudessa osuus jää viidennekseen. Ero tarkoittaa tuhansia tutkintoja vuosittain.
Kotimaiset tutkimukset osoittavat, että opettaja voisi tehdä enemmän pitääkseen tytöt mukana matematiikan opinnoissa. Riitta Soron väitöskirja (2003) osoitti, että opettajilla on stereotyyppisiä uskomuksia tyttöjen matematiikkaosaamisen pohjautumisesta vain ahkeruuteen.
Erkki Pehkosen johtamassa tutkimushankkeessa puolestaan todettiin, että yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu tukee tyttöjen matematiikka-asenteiden pysymistä myönteisenä.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen tehdyt pro gradu -tutkielmat (Kallio & Rehn, 2003; Rusanen & Sippola, 2012) osoittavat, että matematiikan oppikirjat on edelleen tehty enemmän pojille kuin tytöille. Miespuolisia hahmoja esiintyy enemmän, ja ne ovat aktiivisempia kuin naispuoliset hahmot. Sukupuolet myös kuvataan stereotyyppisissä ammateissa.
Suomessa tytöt pärjäävät matematiikassa hieman poikia paremmin peruskoulussa. Silti hyvinkin pärjänneet tytöt valitsevat lukiossa lyhyttä matematiikkaa ja suorittavat siitä vain pakolliset kurssit. Kansainvälisissä tutkimuksissa on näkynyt, että mitä myöhemmin matematiikan valintoja tehdään, sitä enemmän tytöt valitsevat matematiikkaa.
Lukion uudessa opetussuunnitelmassa ensimmäinen matematiikan kurssi on kaikille yhteinen, ja valinta tehdään vasta sen jälkeen. Yhteisellä kurssilla voisi houkutella tyttöjä valitsemaan pitkän matematiikan. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin opettajat tässä onnistuvat.
Tasa-arvon saralla on myös Suomessa vielä paljon tehtävää. Opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa teemme parhaamme, jotta tutkimustieto tasa-arvon edistämisestä vaikuttaisi koulujen arjessa.
Markku Hannula
matematiikan didaktiikan
professori, Helsingin yliopisto
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Lukijan mielipide Seuraa
- Mielipide Seuraa
- Luonnontieteet Seuraa
- Opiskelu Seuraa
- Sukupuolet Seuraa
- Tasa-arvo Seuraa
- Matematiikka Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24