Mielipide
Ilmastoahdistus voi toimia muutosvoimana
Äärisäiden voimistuminen nostaa polttopisteeseen myös ilmastoahdistuksen. Vahvat yhteiskunnalliset toimenpiteet auttaisivat kanavoimaan ahdistuksen voimavaraksi.
Kuluneen kesän poikkeuksellinen kuumuus ja kesän 2017 valtava kosteus ovat tehneet ilmastonmuutoksen uudella tavalla todeksi Suomessa. Äärisäät ovat nyt niin ilmeisiä, että niitä ei voi ohittaa.
Kysymys kuuluu, kumpi vahvistuu: todellisuuden pakeneminen vai toiminta. Monet yrittävät nauttia lämmöstä ja unohtaa taustasyyt. Äärisäistä voi tulla ”uusi normaali”. Moni seuraa tilanteen kehittymistä sivusta lamaantuneena ja joskus oudon lumoutuneena, ennätyksiä tarkkaillen. Mutta on paljon ihmisiä, jotka ovat asiasta huolissaan ja ahdistuneita.
Ympäristötuhot ja niiden uhat aiheuttavat sekä kehollisia että psyykkisiä oireita. Kyse on kokonaisvaltaisista tuntemuksista, joissa ruumis ja mieli vaikuttavat toisiinsa. Ilmastonmuutos on keskeinen oireita aiheuttava ympäristöongelma, joka liittyy yhteen monien muiden ongelmien – kuten biodiversiteetin vähentymisen – kanssa. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tutkitaan yhä enemmän, mutta sen psyykkisiä vaikutuksia on kansainvälisesti alettu tarkastella laajemmin vasta 2010-luvun lopulla.
Niin kutsuttu ilmastoahdistus tarkoittaa vakavaa huolta, pelkoa ja toimintakyvyn laskua, joka kumpuaa suuressa määrin ilmastonmuutoksen uhasta ja vaikutuksista. Termiä käytetään kuvaamaan sekä voimakkaita ahdistuneisuustiloja että lievempiä tuntemuksia.
Ilmastoahdistusta koetaan sekä ilmastonmuutoksen suorien että epäsuorien vaikutusten vuoksi. Suorat vaikutukset syntyvät esimerkiksi katastrofeista, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vahvistamasta äärisäästä. Tällaisissa tilanteissa ilmeneviä psyykkisiä oireita on pystytty tutkimaan laajemmin kuin epäsuoria vaikutuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pahentamat tulvat ja hirmumyrskyt aiheuttavat ihmisissä muun muassa masennusta ja traumaperäisiä stressireaktioita.
Epäsuorien vaikutusten tutkiminen on vaikeampaa, mutta on paljastunut, että ilmastoahdistus aiheuttaa merkittävää hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vähenemistä.
Esimerkiksi australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ilmastoahdistus on erityisen voimakasta 15–35-vuotiaiden keskuudessa. Jotkin ihmisryhmät ovat altistuneempia kuin muut.
Lapset ja nuoret pelkäävät tulevaisuutensa puolesta ja kokevat ahdistusta siitä, että aikuisten maailmassa ei keskitytä riittävästi ilmastonmuutokseen. Ammatit ja tehtävät, joissa ollaan paljon tekemisissä ekosysteemien kanssa, johtavat suurempaan psyykkiseen kuormitukseen. Esimerkiksi maanviljelijät ja ympäristötoimijat kokevat usein voimakasta ahdistusta muuttuvan ilmaston vuoksi, vaikka konkreettiset seuraukset eivät vielä olisikaan heille henkilökohtaisesti tuhoisia.
Kesän paahtava helle on voimistanut vaikutuksia. Fyysiset terveysvaikutukset ovat pahentuneet, ja samalla ilmastoahdistus on saanut uusia, usein entistä vahvempia muotoja. Huolestuneiden suomalaisten nuorten ja maanviljelijöiden pelot ovat tulleet todeksi. Eniten altistuneiden keskuudessa ilmenee vakavia mielenterveydellisiä seurauksia. Ilmastoahdistus voi häiritä jokapäiväistä elämää, ja pahimmillaan se saattaa olla osasyy jopa itsetuhoisiin ajatuksiin.
Monien tutkijoiden mukaan nykytilanteessa olisi olennaista tarjota yhteiskunnallisia kanavointipaikkoja vaikeille tuntemuksille. Eniten altistuneille ihmisryhmille tarvitaan psyykkisiä tukipalveluita. Paikallisyhteisöissä tulisi järjestää tilaisuuksia, joissa asioita voidaan yhdessä kohdata. Työkaluvalikoimaan kuuluvat myös itsesäätelykeinojen harjaannuttaminen sekä erilaisten rituaalien ja taiteen hyödyntäminen.
Äärisäät ovat tuoneet Pohjoismaat kriittiseen tilanteeseen, jossa sekä ahdistus että rakentava toiminta voivat lisääntyä. Eri puolilta yhteiskuntaa – etenkin päättäjiltä – tarvittaisiin signaaleja, jotka kannustaisivat väestöä ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten torjumiseen. Ihmiset ja yhteisöt voivat kasvattaa kestävyyttään ja elämän mielekkyyttä, mutta tämä vaatii yhteisiä ponnisteluja ja johtajuutta.
Panu Pihkala
Kirjoittaja on tutkijatohtori, joka tekee monitieteellistä tutkimusta ympäristöahdistuksesta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Kuluneen kesän poikkeuksellinen kuumuus ja kesän 2017 valtava kosteus ovat tehneet ilmastonmuutoksen uudella tavalla todeksi Suomessa. Äärisäät ovat nyt niin ilmeisiä, että niitä ei voi ohittaa.
Kysymys kuuluu, kumpi vahvistuu: todellisuuden pakeneminen vai toiminta. Monet yrittävät nauttia lämmöstä ja unohtaa taustasyyt. Äärisäistä voi tulla ”uusi normaali”. Moni seuraa tilanteen kehittymistä sivusta lamaantuneena ja joskus oudon lumoutuneena, ennätyksiä tarkkaillen. Mutta on paljon ihmisiä, jotka ovat asiasta huolissaan ja ahdistuneita.
Ympäristötuhot ja niiden uhat aiheuttavat sekä kehollisia että psyykkisiä oireita. Kyse on kokonaisvaltaisista tuntemuksista, joissa ruumis ja mieli vaikuttavat toisiinsa. Ilmastonmuutos on keskeinen oireita aiheuttava ympäristöongelma, joka liittyy yhteen monien muiden ongelmien – kuten biodiversiteetin vähentymisen – kanssa. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tutkitaan yhä enemmän, mutta sen psyykkisiä vaikutuksia on kansainvälisesti alettu tarkastella laajemmin vasta 2010-luvun lopulla.
Niin kutsuttu ilmastoahdistus tarkoittaa vakavaa huolta, pelkoa ja toimintakyvyn laskua, joka kumpuaa suuressa määrin ilmastonmuutoksen uhasta ja vaikutuksista. Termiä käytetään kuvaamaan sekä voimakkaita ahdistuneisuustiloja että lievempiä tuntemuksia.
Ilmastoahdistusta koetaan sekä ilmastonmuutoksen suorien että epäsuorien vaikutusten vuoksi. Suorat vaikutukset syntyvät esimerkiksi katastrofeista, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen vahvistamasta äärisäästä. Tällaisissa tilanteissa ilmeneviä psyykkisiä oireita on pystytty tutkimaan laajemmin kuin epäsuoria vaikutuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pahentamat tulvat ja hirmumyrskyt aiheuttavat ihmisissä muun muassa masennusta ja traumaperäisiä stressireaktioita.
Epäsuorien vaikutusten tutkiminen on vaikeampaa, mutta on paljastunut, että ilmastoahdistus aiheuttaa merkittävää hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vähenemistä.
Esimerkiksi australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ilmastoahdistus on erityisen voimakasta 15–35-vuotiaiden keskuudessa. Jotkin ihmisryhmät ovat altistuneempia kuin muut.
Lapset ja nuoret pelkäävät tulevaisuutensa puolesta ja kokevat ahdistusta siitä, että aikuisten maailmassa ei keskitytä riittävästi ilmastonmuutokseen. Ammatit ja tehtävät, joissa ollaan paljon tekemisissä ekosysteemien kanssa, johtavat suurempaan psyykkiseen kuormitukseen. Esimerkiksi maanviljelijät ja ympäristötoimijat kokevat usein voimakasta ahdistusta muuttuvan ilmaston vuoksi, vaikka konkreettiset seuraukset eivät vielä olisikaan heille henkilökohtaisesti tuhoisia.
Kesän paahtava helle on voimistanut vaikutuksia. Fyysiset terveysvaikutukset ovat pahentuneet, ja samalla ilmastoahdistus on saanut uusia, usein entistä vahvempia muotoja. Huolestuneiden suomalaisten nuorten ja maanviljelijöiden pelot ovat tulleet todeksi. Eniten altistuneiden keskuudessa ilmenee vakavia mielenterveydellisiä seurauksia. Ilmastoahdistus voi häiritä jokapäiväistä elämää, ja pahimmillaan se saattaa olla osasyy jopa itsetuhoisiin ajatuksiin.
Monien tutkijoiden mukaan nykytilanteessa olisi olennaista tarjota yhteiskunnallisia kanavointipaikkoja vaikeille tuntemuksille. Eniten altistuneille ihmisryhmille tarvitaan psyykkisiä tukipalveluita. Paikallisyhteisöissä tulisi järjestää tilaisuuksia, joissa asioita voidaan yhdessä kohdata. Työkaluvalikoimaan kuuluvat myös itsesäätelykeinojen harjaannuttaminen sekä erilaisten rituaalien ja taiteen hyödyntäminen.
Äärisäät ovat tuoneet Pohjoismaat kriittiseen tilanteeseen, jossa sekä ahdistus että rakentava toiminta voivat lisääntyä. Eri puolilta yhteiskuntaa – etenkin päättäjiltä – tarvittaisiin signaaleja, jotka kannustaisivat väestöä ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten torjumiseen. Ihmiset ja yhteisöt voivat kasvattaa kestävyyttään ja elämän mielekkyyttä, mutta tämä vaatii yhteisiä ponnisteluja ja johtajuutta.
Panu Pihkala
Kirjoittaja on tutkijatohtori, joka tekee monitieteellistä tutkimusta ympäristöahdistuksesta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vieraskynä Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Ilmasto Seuraa
- Ahdistus Seuraa
- Mielenterveys Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24