Mielipide
Kansalaisten osallisuuden kokemusta pitää vahvistaa
Sitran yliasiamies Mikko Kosonen käsitteli kirjoituksessaan https://www.hs.fi/paivanlehti/29082018/art-2000005806851.html(HS Vieraskynä 29.8.) viheliäisten eli monialaisten, monimutkaisten ja vasta tulevaisuudessa täysimittaisesti realisoituvien yhteiskunnallisten ongelmien aiheuttamia haasteita suomalaiselle julkishallinnolle ja demokratialle.
Kuten Kosonen tekstissään hyvin kuvasi, siiloutunut ja vanhakantainen julkishallinto ei kykene tehokkaasti vastaamaan ilmiöpohjaisiin ongelmiin, jotka kurottavat hallinnonalojen ja hallituskausien ylitse.
Ratkaisuksi Kosonen esitti politiikan pitkäjänteistämistä ja hallinnon toimintojen järkeistämistä. Tulevaisuuden päätöksentekomallissa päätöksentekijät ensin tunnistavat yhdessä ”ne tärkeimmät yhteiskunnalliset ilmiöt, jotka vaativat uudistamista ja politiikalta toimenpiteitä” ja sen jälkeen määrittelevät ”yhteisen suunnan” ja ”toimet, joiden avulla asioita tarkastellaan yksittäisiä vaalikausia pitemmällä aikavälillä ja ministeriöiden toimialajakoja laajemmalla perspektiivillä”.
En lainkaan epäile, etteikö tällainen malli kykenisi vastaamaan viheliäisiin ongelmiin nykyistä paremmin. Mutta se ei tunnu uskottavalta, että vahvasti konsensuaalinen ja asiantuntijavetoinen poliittinen hallinto kykenisi ratkaisemaan myös Kososen mainitsemat demokratian ongelmat – populismin ja kansalaisten kokeman voimattomuuden tunteen.
Laaja konsensus yhteisine tavoitteineen, ratkaisuvaihtoehtoineen ja toimenpiteineen näyttää politiikan polarisoitumisen vuoksi päivä päivältä epätodennäköisemmältä. Lisäksi voisi väittää, että demokratian heikko nykytila johtuu osittain juuri siitä, että politiikka on pitkään muistuttanut kasvotonta hallinnointia, jossa asiantuntijat vain ”ratkovat ongelmia” vaihtoehdottomassa hengessä.
Vaikka viheliäiset ongelmat, kuten eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos, ovat eittämättä suuria yhteiskunnallisia haasteita, ehkä vielä suurempi tai ainakin välittömämpi haaste on se, miten kansalaiset saadaan pidettyä mukana asiantuntijavetoisessa ”ongelmanratkaisudemokratiassa”.
Vaikuttaa varsin selvältä, että kansalaisten osallisuuden kokemusta on kyettävä parantamaan tai hallinnon legitimiteetti ja ennen pitkää myös toimintakyky rapautuvat.
Kansalaisten osallisuuden lisäämiseen on onneksi olemassa monia keinoja. Adressien, alustojen ja kansalaisaloitteiden kautta äänestäjät pystyvät jo nyt tuomaan politiikan agendalle asioita, jotka eivät päädy sinne ammattimaisesti politiikassa toimivien puolesta.
Vieläkin syvempää osallisuutta tarjoavat keskustelevat kansalaisraadit ja osallistavat budjetointiprosessit. Niitä on Suomessa testattu etenkin paikallistasolla, mutta maailmalla jo kansallisenkin tason isoissa kysymyksissä, kuten Irlannin perustuslakiuudistuksen yhteydessä.
Kansallisen tason politiikkaan kansalaiset on perinteisesti osallistettu puolueiden kautta. Ne ovat viime vuosikymmenten aikana johtajavaltaistuneet. Puolueiden sisäisten päätösprosessien demokratisoimisessa voitaisiin varsin helpostikin soveltaa useimpia edellä mainittuja tekniikoita.
Vesa Koskimaa
tutkija, Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (Palo)
– STN-konsortio
Kuten Kosonen tekstissään hyvin kuvasi, siiloutunut ja vanhakantainen julkishallinto ei kykene tehokkaasti vastaamaan ilmiöpohjaisiin ongelmiin, jotka kurottavat hallinnonalojen ja hallituskausien ylitse.
Ratkaisuksi Kosonen esitti politiikan pitkäjänteistämistä ja hallinnon toimintojen järkeistämistä. Tulevaisuuden päätöksentekomallissa päätöksentekijät ensin tunnistavat yhdessä ”ne tärkeimmät yhteiskunnalliset ilmiöt, jotka vaativat uudistamista ja politiikalta toimenpiteitä” ja sen jälkeen määrittelevät ”yhteisen suunnan” ja ”toimet, joiden avulla asioita tarkastellaan yksittäisiä vaalikausia pitemmällä aikavälillä ja ministeriöiden toimialajakoja laajemmalla perspektiivillä”.
En lainkaan epäile, etteikö tällainen malli kykenisi vastaamaan viheliäisiin ongelmiin nykyistä paremmin. Mutta se ei tunnu uskottavalta, että vahvasti konsensuaalinen ja asiantuntijavetoinen poliittinen hallinto kykenisi ratkaisemaan myös Kososen mainitsemat demokratian ongelmat – populismin ja kansalaisten kokeman voimattomuuden tunteen.
Laaja konsensus yhteisine tavoitteineen, ratkaisuvaihtoehtoineen ja toimenpiteineen näyttää politiikan polarisoitumisen vuoksi päivä päivältä epätodennäköisemmältä. Lisäksi voisi väittää, että demokratian heikko nykytila johtuu osittain juuri siitä, että politiikka on pitkään muistuttanut kasvotonta hallinnointia, jossa asiantuntijat vain ”ratkovat ongelmia” vaihtoehdottomassa hengessä.
Vaikka viheliäiset ongelmat, kuten eriarvoistuminen ja ilmastonmuutos, ovat eittämättä suuria yhteiskunnallisia haasteita, ehkä vielä suurempi tai ainakin välittömämpi haaste on se, miten kansalaiset saadaan pidettyä mukana asiantuntijavetoisessa ”ongelmanratkaisudemokratiassa”.
Vaikuttaa varsin selvältä, että kansalaisten osallisuuden kokemusta on kyettävä parantamaan tai hallinnon legitimiteetti ja ennen pitkää myös toimintakyky rapautuvat.
Kansalaisten osallisuuden lisäämiseen on onneksi olemassa monia keinoja. Adressien, alustojen ja kansalaisaloitteiden kautta äänestäjät pystyvät jo nyt tuomaan politiikan agendalle asioita, jotka eivät päädy sinne ammattimaisesti politiikassa toimivien puolesta.
Vieläkin syvempää osallisuutta tarjoavat keskustelevat kansalaisraadit ja osallistavat budjetointiprosessit. Niitä on Suomessa testattu etenkin paikallistasolla, mutta maailmalla jo kansallisenkin tason isoissa kysymyksissä, kuten Irlannin perustuslakiuudistuksen yhteydessä.
Kansallisen tason politiikkaan kansalaiset on perinteisesti osallistettu puolueiden kautta. Ne ovat viime vuosikymmenten aikana johtajavaltaistuneet. Puolueiden sisäisten päätösprosessien demokratisoimisessa voitaisiin varsin helpostikin soveltaa useimpia edellä mainittuja tekniikoita.
Vesa Koskimaa
tutkija, Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (Palo)
– STN-konsortio
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Lukijan mielipide Seuraa
- Demokratia Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Puolueet Seuraa
- Mielipide Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24