Mielipide    |   Vieraskynä

Jaettu johtajuus toimii sittenkin ulkopolitiikassa

Sauli Niinistön asema on vahva, vaikka presidentillä on muodollisesti vähemmän valtaa kuin koskaan aiemmin.

Maaliskuussa 2012 voimaan tulleen perustuslain tarkistuksen jälkeen Sauli Niinistö on ollut muodollisesti Suomen historian vähävaltaisin presidentti. Viime aikoina on puhuttu paljon presidentin sisäpoliittisesta vallan­käytöstä, mutta miten Niinistö on toiminut päätehtävässään, ulko­politiikan johtamisessa yhdessä hallituksen kanssa?

Presidentillä on oikeus tulkita perustuslakia, kuten muillakin valtioelimillä. Suomen kahdentoista presidentin joukossa ei ole ollut kahta identtisesti valtaansa käyttänyttä valtionjohtajaa. Jokainen on jättänyt omat jälkensä viranhoitoon.

Vanhan valtiosäännön aikana Urho Kekkosen jälki oli vahvin, Lauri Kristian Relanderin ehkä heikoin. Kekkosen otteet olivat välillä niin ­itsevaltaiset, että häntä syytettiin ruoskaparlamentarismista.

Sauli Niinistö lukeutuu muodollisen valtansa vähäisyydestä huolimatta vahvoihin presidentteihin, ja häntä arvostetaan Suomen ulko­politiikan johtajana muuallakin maailmassa. Niinistö on vaikuttanut myös sisäpolitiikkaan muun muassa käymällä julkisuudelta suojassa keskusteluja puoluejohtajien kanssa, pitämällä yhteyksiä eduskunnan ­valiokuntiin ja ottamalla julkisesti kantaa asioihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Presidentin vallasta on väännetty kättä Suomen itsenäisyyden alusta lähtien. Ensimmäinen vääntö päättyi tasavaltalaisten voittoon ku­ningasmielisistä. Vuoden 1919 hallitusmuoto määritteli presidentin suvereeniksi ulkopolitiikan johtajaksi. Presidentille annettiin myös vahvat sisäpoliittiset valtaoikeudet, muun ­muassa oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit.

Vuonna 1969 Mauno Koiviston hallitus teki periaatepäätöksen val­tiosääntöuudistuksen valmistelun aloittamisesta. Tarkoitus oli muun muassa vähentää presidentin valtaa. Kekkonen halusi kuitenkin pitää presidentin vallan ennallaan ja pysäytti parlamentaarisen valmisteluprosessin vuonna 1974.

Kekkosen vallankäytön nurjat puolet kokenut Koivisto pani vuonna 1988 alkaneella toisella presidenttikaudellaan pyörät uudelleen pyörimään. Presidentin toimikaudet rajattiin kahteen, ja presiden­tiltä poistettiin oikeus hajottaa eduskunta vain oman harkintansa perusteella. Suomi siirtyi suoraan kansanvaaliin presidentin valinnassa. Ulkopolitiikan Koivisto piti kuitenkin omissa käsissään.

Martti Ahtisaari kamppaili presidentin ulkopoliittisesta vallasta Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitusten kanssa, ja lopulta presidentin valtaa piti supistaa Suomen EU-jäsenyyden takia. Ahtisaari säilytti Lipposen tuella oikeuden päättää itse osallistumisestaan EU:n huippu­kokouksiin. Ratkaisua helpotti, että Suomelle saatiin junailtua kokous­illallisille toinen lautanen.

Maaliskuussa 2000 Suomi sai uuden perustuslain. Presidentti-ins­tituutio pudotettiin jalustalta. Sauli Niinistö oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ja oikeusministerinä yksi uudistuksen alkuunpanija.

Tarja Halonen taisteli presidentin vallasta pääministereiden kanssa ­lähes koko presidenttikautensa ajan ja hävisi. Matti Vanhasen hallitus päätti Lissabonin sopimukseen vedoten ottaa presidentiltä pois ­oikeuden osallistua EU:n huippukokouksiin. Myös presidentin sisäpoliittista valtaa vähennettiin. Tähän valmiiksi katettuun pöytään Sauli Niinistö istui maaliskuussa 2012 ­alkaneella presidenttikaudellaan.

Ahdas muodollinen valtakehikko ei ole eristänyt Niinistöä linnan ­yksinäisyyteen. Hän on pitänyt kor­keaa profiilia ja ottanut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sel­keän johto­aseman ilman EU-vastuitakin.

Presidenttinä Niinistö on voinut ylläpitää suoria kontakteja sekä ­Euroopan unionin että yksittäisten EU-maiden johtajiin. Samalla hän on hoitanut ulkopolitiikan työnjaon mukaisesti suhteita Venäjään, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja muihin EU:n ulkopuolisiin maihin. Suomen laajennettu Nato-kumppanuus tarjoaa Niinistölle lisää mahdollisuuksia tavata maailman johtajia.

Niinistö ei ole täysin tyytyväinen siihen, ettei hän voi osallistua EU:n ulkopolitiikan määrittelyyn huippukokouksissa esimerkiksi silloin, kun kokouksissa käsitellään Venäjää. Korkean tason avoimia reviirikiistoja ei ole silti nähty: tieto on kulkenut yleensä hyvin.

Moni epäili, ettei ulkopolitiikan johtamisen jakaminen valtioneuvoston ja presidentin vastuualueisiin toimi. Valtioneuvosto ja presidentti ovat kuitenkin täydentäneet omissa rooleissaan toistensa työtä ja tukeneet toisiaan.

Risto Uimonen

Kirjoittaja on tietokirjailija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Meksikon ruumisrekka­skandaali paisuu – vainajia onkin yli kolmesataa

    3. 3

      Mies lähti junasta väkisin hätäpoistumistien kautta keskellä keskiviikkoillan junakaaosta

    4. 4

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    5. 5

      Oikeus määräsi Marine Le Penin psykiatrille – Populistijohtajaa uhkaa jopa kolmen vuoden vankeus Isis-kuviin liittyvässä tutkinnassa

    6. 6

      Kaikki puhuvat ”toadista” Twitterissä, mutteivät ääneen, koska some suosii halpaa populismia – siksi se johtaa tyrannien nousuun, uskovat asiantuntijat

    7. 7

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    8. 8

      Miten yhden laitteen hajoaminen voi rampauttaa koko Etelä-Suomen junaliikenteen? Massiivinen ongelma, selittää Liikennevirasto

    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat soraäänistä huolimatta tukea Soinille – HS seuraa eduskunnan tapahtumia hetki hetkeltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    8. 8

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    10. 10

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat soraäänistä huolimatta tukea Soinille – HS seuraa eduskunnan tapahtumia hetki hetkeltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää