Mielipide    |   Vieraskynä

Kaupungit eivät ole saaneet poliittista valtaa

Taloudellisen merkityksen kasvaessa kaupungit ovat alkaneet vaatia uudenlaista liikkumatilaa.

Tunnettu sosiologi Max Weber havaitsi vuonna 1921, että teollistumisen laukaisema eurooppalaisten ja pohjois­amerikkalaisten kaupunkien nopea väestönkasvu ja taloudellinen vahvistuminen 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa eivät olleet johtaneet kaupunkien poliittisen roolin voimistumiseen. Pikemminkin niiden suhteellinen asema oli heikentynyt aikaisempaan verrattuna.

Kaupunkien toimijuus alistettiin 1900-luvulla kansallisvaltioille. Valtioista tuli kansalaisten turvallisuuden takaajia ja talousyksiköitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Weberin kuvaama kehitys huipentui toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Niin kutsuttujen hyvinvointivaltioiden rakennuskaudella kansallisvaltioiden valta kasvoi entisestään kaupunkien kustannuksella. Kaupungeista tuli käytännössä kansallisvaltioiden intressien toteuttajia. Tämä tarkoitti kaupunkien taloudellisen aseman alistamista kansallisille tarkoitusperille, kaupunkien kansainvälisen ­poliittisen toimijuuden rajoittamista ja valtiollisen hallintajärjestelmän asettumista ikään kuin kaupunkien yläpuolelle.

Kahden viime vuosikymmenen aikana asetelma on alkanut vähin erin muuttua. Kyse ei ole siitä, että kaupungit ja kansainväliset kau­punkien yhteistyöverkostot kykenisivät haastamaan valtioiden suvereniteetin tai että kaupungeista olisi tullut kansainvälisen politiikan keskeisimpiä toimijoita. Pikemminkin kyse on yleistyneestä ajattelutavasta, jonka mukaan suurimmat kaupungit ja kaupunkiseudut ovat korkeaan osaamiseen nojaavan tietoperustaisen talouden keskeisimpiä rakennusalustoja ja valtioiden välisen kilpailun todellisia tapahtumapaikkoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pyrkiessään kiinnittymään kansainvälisiin pääoman, osaajien ja informaation verkostoihin valtiot ovat ikään kuin velvoittaneet kaupungit toimimaan valtioiden kilpailukyvyn keskeisinä takaajina. Innovaatio­vetoisen talousmuodon tavoittelu on myös Suomessa johtanut siihen, että eritoten suurimpien kaupunkiseutujen strateginen merkitys on korostunut.

Suomen valtio on usean hallituskauden aikana pyrkinyt voimakkaasti tukemaan ja hallitsemaan suurimpien kaupunkien kasvua. Valtio on esimerkiksi tehnyt neljällä väestöltään suurimmalla kaupunki­seudulla sopimuksia, joiden tehtävänä on integroida asumista, maankäyttöä ja liikennettä koskevaa kehittämistä kasvun edesauttamiseksi. Suomen pienet ja keskisuuret kaupungit ovat saaneet vain haaveilla tällaisista sopimuksista.

Pyrkimys rakentaa Suomesta innovaatiokansakunta ja siihen liittyvät merkittävät julkiset ja yksityiset investoinnit ovat vahvistaneet suurimpia yliopistokaupunkeja taloudellisesti. Suomen kaupunkien ­menestystä voi itse asiassa hyvin ennustaa tarkastelemalla niihin tehtyjä julkisia koulutus-, tutkimus- ja liikenneinvestointeja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Minkäänlaisesta kaupunkien välisestä vapaasta kilpailusta ei Suomessa voida puhua. Esimerkiksi yliopistokaupungit saavat toisiin kaupunkeihin nähden ratkaisevalta näyttävän kilpailuedun.

Heikoimpaan asemaan ajautuvat kaupungit, joista valtiovalta vetäytyy, jotka eivät kuulu suurimpien kaupunkien työmarkkina-alueisiin, joissa ei toimi yksittäisiä menestysyrityksiä eräänlaisina aluepelastus­yksiköinä ja joihin investoinnit eivät kasaannu.

Suurimpien kaupunkien taloudellinen merkitys on Suomessa kasvanut, mutta se ei ole johtanut suuriin muutoksiin niiden poliittisessa asemassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Monista eurooppalaisista verrokkimaista poiketen Suomi ei esimerkiksi ole merkittävästi edistänyt pääkaupunki­seudun metropolihallinnon rakentamista.

Jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan jatkunut tietoperustaisen talouden rakentaminen ja siihen liittyvä kansainvälistymispyrkimys on kuitenkin vähitellen voimaannuttanut kaupungit vaatimaan uudenlaista poliittista ja taloudellista liikkumavaraa ja asemaa.

Joidenkin suurten kaupunkien vastarinta pääministeri Juha Sipilän (kesk) alueiden valtaa korostavaa maakuntauudistusta kohtaan kumpuaa juuri tästä kehityksestä. Valtiovallan näkökulmasta kiistan ydin on siinä, millainen poliittinen ja taloudellinen liikkumavara kaupungeille tai kaupunkiseuduille voidaan antaa niin, ettei yhtenäisvaltion perusta ala murentua.

Sami Moisio

Kirjoittaja on aluesuunnittelun ja -politiikan professori Helsingin yliopistossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Kaupungit
  • Valtio
  • Talous
  • Politiikka
  • Innovaatiot
  • Investoinnit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    4. 4

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    6. 6

      100-vuotias tennishalli revittiin liki maan tasalle Helsingin Tähtitorninmäellä – Tilalle asuntoja

    7. 7

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    8. 8

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja iskemiskurssin jälkeen Romania on lykästänyt melkein liikaa

      Tilaajille
    9. 9

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    10. 10

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    8. 8

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    9. 9

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    10. 10

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää