Mielipide    |   Vieraskynä

Kaupungit eivät ole saaneet poliittista valtaa

Taloudellisen merkityksen kasvaessa kaupungit ovat alkaneet vaatia uudenlaista liikkumatilaa.

Tunnettu sosiologi Max Weber havaitsi vuonna 1921, että teollistumisen laukaisema eurooppalaisten ja pohjois­amerikkalaisten kaupunkien nopea väestönkasvu ja taloudellinen vahvistuminen 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa eivät olleet johtaneet kaupunkien poliittisen roolin voimistumiseen. Pikemminkin niiden suhteellinen asema oli heikentynyt aikaisempaan verrattuna.

Kaupunkien toimijuus alistettiin 1900-luvulla kansallisvaltioille. Valtioista tuli kansalaisten turvallisuuden takaajia ja talousyksiköitä.

Weberin kuvaama kehitys huipentui toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Niin kutsuttujen hyvinvointivaltioiden rakennuskaudella kansallisvaltioiden valta kasvoi entisestään kaupunkien kustannuksella. Kaupungeista tuli käytännössä kansallisvaltioiden intressien toteuttajia. Tämä tarkoitti kaupunkien taloudellisen aseman alistamista kansallisille tarkoitusperille, kaupunkien kansainvälisen ­poliittisen toimijuuden rajoittamista ja valtiollisen hallintajärjestelmän asettumista ikään kuin kaupunkien yläpuolelle.

Kahden viime vuosikymmenen aikana asetelma on alkanut vähin erin muuttua. Kyse ei ole siitä, että kaupungit ja kansainväliset kau­punkien yhteistyöverkostot kykenisivät haastamaan valtioiden suvereniteetin tai että kaupungeista olisi tullut kansainvälisen politiikan keskeisimpiä toimijoita. Pikemminkin kyse on yleistyneestä ajattelutavasta, jonka mukaan suurimmat kaupungit ja kaupunkiseudut ovat korkeaan osaamiseen nojaavan tietoperustaisen talouden keskeisimpiä rakennusalustoja ja valtioiden välisen kilpailun todellisia tapahtumapaikkoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pyrkiessään kiinnittymään kansainvälisiin pääoman, osaajien ja informaation verkostoihin valtiot ovat ikään kuin velvoittaneet kaupungit toimimaan valtioiden kilpailukyvyn keskeisinä takaajina. Innovaatio­vetoisen talousmuodon tavoittelu on myös Suomessa johtanut siihen, että eritoten suurimpien kaupunkiseutujen strateginen merkitys on korostunut.

Suomen valtio on usean hallituskauden aikana pyrkinyt voimakkaasti tukemaan ja hallitsemaan suurimpien kaupunkien kasvua. Valtio on esimerkiksi tehnyt neljällä väestöltään suurimmalla kaupunki­seudulla sopimuksia, joiden tehtävänä on integroida asumista, maankäyttöä ja liikennettä koskevaa kehittämistä kasvun edesauttamiseksi. Suomen pienet ja keskisuuret kaupungit ovat saaneet vain haaveilla tällaisista sopimuksista.

Pyrkimys rakentaa Suomesta innovaatiokansakunta ja siihen liittyvät merkittävät julkiset ja yksityiset investoinnit ovat vahvistaneet suurimpia yliopistokaupunkeja taloudellisesti. Suomen kaupunkien ­menestystä voi itse asiassa hyvin ennustaa tarkastelemalla niihin tehtyjä julkisia koulutus-, tutkimus- ja liikenneinvestointeja.

Minkäänlaisesta kaupunkien välisestä vapaasta kilpailusta ei Suomessa voida puhua. Esimerkiksi yliopistokaupungit saavat toisiin kaupunkeihin nähden ratkaisevalta näyttävän kilpailuedun.

Heikoimpaan asemaan ajautuvat kaupungit, joista valtiovalta vetäytyy, jotka eivät kuulu suurimpien kaupunkien työmarkkina-alueisiin, joissa ei toimi yksittäisiä menestysyrityksiä eräänlaisina aluepelastus­yksiköinä ja joihin investoinnit eivät kasaannu.

Suurimpien kaupunkien taloudellinen merkitys on Suomessa kasvanut, mutta se ei ole johtanut suuriin muutoksiin niiden poliittisessa asemassa.

Monista eurooppalaisista verrokkimaista poiketen Suomi ei esimerkiksi ole merkittävästi edistänyt pääkaupunki­seudun metropolihallinnon rakentamista.

Jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan jatkunut tietoperustaisen talouden rakentaminen ja siihen liittyvä kansainvälistymispyrkimys on kuitenkin vähitellen voimaannuttanut kaupungit vaatimaan uudenlaista poliittista ja taloudellista liikkumavaraa ja asemaa.

Joidenkin suurten kaupunkien vastarinta pääministeri Juha Sipilän (kesk) alueiden valtaa korostavaa maakuntauudistusta kohtaan kumpuaa juuri tästä kehityksestä. Valtiovallan näkökulmasta kiistan ydin on siinä, millainen poliittinen ja taloudellinen liikkumavara kaupungeille tai kaupunkiseuduille voidaan antaa niin, ettei yhtenäisvaltion perusta ala murentua.

Sami Moisio

Kirjoittaja on aluesuunnittelun ja -politiikan professori Helsingin yliopistossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Kaupungit
  • Valtio
  • Talous
  • Politiikka
  • Innovaatiot
  • Investoinnit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    5. 5

      Rikosoikeuden professori: Rahanpesulla hankittu kiinteistö voidaan määrätä valtiolle

    6. 6

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    7. 7

      Ruotsidemokraatit ratkaisivat Ruotsin hallituspelin ensimmäisen erän oikeiston eduksi ja kokivat sitten nöyryyttävän tappion – Ryhmänjohtaja: ”Nyt raja on tullut vastaan”

    8. 8

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    9. 9

      Euroopan pelätyimpiin kuuluva metsätuholainen leviää Suomeen, eikä sitä pysäytä edes pakkanen

    10. 10

      CNN: Venäjä-tutkintaa johtava USA:n apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein tarjoutunut eroamaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    4. 4

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    5. 5

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    6. 6

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    9. 9

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    10. 10

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää