Mielipide
Iiro Viinanen mielipidekirjoituksessaan: Ay-liike on vastuuton vallankäyttäjä – valta tulisi palauttaa edusku
Mahtaako olla olemassa toista yhtä paikalleen jämähtänyttä organisaatiota kuin suomalainen ammattiyhdistysliike, jonka mielestä mikään ei saa muuttua, vaikka maailma ympärillämme kiitää kehityksessä ohitsemme?
Ay-liikkeessä ilmeisesti kuvitellaan, että paljon ylistetyn kolmikantaisen järjestelmän tuloksena aikanaan jäsenmaksuille saavutettu verovapaus antaa taloudellisen pohjan vastustaa kaikkea työelämän kehitystä, puhumattakaan muista niiden omistamien liiketoimintojen nauttimista, perusteettomista veroeduista. Valistunut nuorempi työntekijäpolvi on jo havainnut, että Yleinen työttömyyskassa tarjoaa saman työttömyysturvan oleellisesti halvemmalla kuin liiton jäsenyys.
Ei ollut vaikea ennustaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) tekemän esityksen kohtaloa madaltaa kynnystä työntekijöiden palkkaamiseksi pk-yrityksissä. Turha on väittää, etteikö esitys toteutuessaan olisi tuonut myönteisen tuloksen. Niitäkin työttömiä sentään vielä on, jotka tukien sijasta haluavat työllä elättää perheensä. Eipä ollut ay-liike aidosti työttömän asialla.
On hämmästyttävää, että ay-liikkeelle yhteiskuntavastuu on jäänyt kovin vieraaksi. Lienee niin, että veroetuuksien myötä kerätyt ja julkisuudelta piilossa olevat miljardisijoitukset ovat vieraannuttaneet ay-pomot yrittäjän arkielämästä. Tutustumisen siihen voisi aloittaa tutkailemalla esimerkiksi tavaraviennin ja -tuonnin kehitystä. Sen pitäisi panna kellot soimaan, sillä niin hyvin kuin meillä sanotaan taloudessa menevän, tuonti on lähes poikkeuksetta kuukausittain vientiä suurempi. Siitä vain puhutaan vähemmän.
Olipa hallituspohja mikä tahansa, valta tulisi palauttaa demokraattisesti valitulle eduskunnalle eikä antaa järjestöjen pakottaa hallitusta työelämän asioissa myönnytysten tielle. Kolmikantaa kalliimpaa sopimusjärjestelmää tuskin on. Siitä esimerkkeinä ovat ay-liikkeen verovapaus – joka merkitsee yli 200 miljoonan euron verotulojen menetystä vuodessa – pekkaspäivät, jäykkä työsopimusjärjestelmä sekä jokaiseen sopimukseen sisältyvä suuri rahallinen panostus valtion budjetista. Ne kaikki ovat kolmikannan tuloksia.
Maailmankaupassa on nytkin niin paljon epävarmuustekijöitä, että kaikkien tahojen olisi viisaampaa keskittyä kilpailukyvyn turvaamiseen pitkälläkin aikavälillä. Nyt nähty lakkonäytelmä osoitti selvästi rahoittajillemme ja luottoluokituslaitoksille, millainen sopimusyhteiskunta Suomi todellisuudessa on. Sellaiseen meillä ei ole varaa.
Iiro Viinanen
ministeri, Lahti
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ay-liikkeessä ilmeisesti kuvitellaan, että paljon ylistetyn kolmikantaisen järjestelmän tuloksena aikanaan jäsenmaksuille saavutettu verovapaus antaa taloudellisen pohjan vastustaa kaikkea työelämän kehitystä, puhumattakaan muista niiden omistamien liiketoimintojen nauttimista, perusteettomista veroeduista. Valistunut nuorempi työntekijäpolvi on jo havainnut, että Yleinen työttömyyskassa tarjoaa saman työttömyysturvan oleellisesti halvemmalla kuin liiton jäsenyys.
Ei ollut vaikea ennustaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) tekemän esityksen kohtaloa madaltaa kynnystä työntekijöiden palkkaamiseksi pk-yrityksissä. Turha on väittää, etteikö esitys toteutuessaan olisi tuonut myönteisen tuloksen. Niitäkin työttömiä sentään vielä on, jotka tukien sijasta haluavat työllä elättää perheensä. Eipä ollut ay-liike aidosti työttömän asialla.
On hämmästyttävää, että ay-liikkeelle yhteiskuntavastuu on jäänyt kovin vieraaksi. Lienee niin, että veroetuuksien myötä kerätyt ja julkisuudelta piilossa olevat miljardisijoitukset ovat vieraannuttaneet ay-pomot yrittäjän arkielämästä. Tutustumisen siihen voisi aloittaa tutkailemalla esimerkiksi tavaraviennin ja -tuonnin kehitystä. Sen pitäisi panna kellot soimaan, sillä niin hyvin kuin meillä sanotaan taloudessa menevän, tuonti on lähes poikkeuksetta kuukausittain vientiä suurempi. Siitä vain puhutaan vähemmän.
Olipa hallituspohja mikä tahansa, valta tulisi palauttaa demokraattisesti valitulle eduskunnalle eikä antaa järjestöjen pakottaa hallitusta työelämän asioissa myönnytysten tielle. Kolmikantaa kalliimpaa sopimusjärjestelmää tuskin on. Siitä esimerkkeinä ovat ay-liikkeen verovapaus – joka merkitsee yli 200 miljoonan euron verotulojen menetystä vuodessa – pekkaspäivät, jäykkä työsopimusjärjestelmä sekä jokaiseen sopimukseen sisältyvä suuri rahallinen panostus valtion budjetista. Ne kaikki ovat kolmikannan tuloksia.
Maailmankaupassa on nytkin niin paljon epävarmuustekijöitä, että kaikkien tahojen olisi viisaampaa keskittyä kilpailukyvyn turvaamiseen pitkälläkin aikavälillä. Nyt nähty lakkonäytelmä osoitti selvästi rahoittajillemme ja luottoluokituslaitoksille, millainen sopimusyhteiskunta Suomi todellisuudessa on. Sellaiseen meillä ei ole varaa.
Iiro Viinanen
ministeri, Lahti
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Lukijan mielipide Seuraa
- Ammattiyhdistysliike Seuraa
- Kolmikanta Seuraa
- Työmarkkinat Seuraa
- Iiro Viinanen Seuraa
- Mielipide Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24