Syvät valevideot ovat uusin ase informaatiosodassa – ja niitä on nykyään huolestuttavan vaivaton tehdä

Syvät valevideot yleistyvät huoles­tuttavan nopeasti internetissä. Syvissä valevideoissa käytettävä teknologia hyödyntää tehokkaita koneoppimisen algoritmeja. Ne pystyvät luomaan toden­tuntuisia kuvia ja videoita yhdistämällä videota ja ääntä useista lähteistä. Katsoja ei useinkaan pysty erottamaan manipuloitua videota alkuperäisestä.

Syvät valevideot syntyvät keino­älyn avulla. Englanniksi syviä vale­videoita kutsutaan termillä deep fake, joka on uudissana kahdesta englanninkielisestä termistä. Fake tarkoittaa valheellista tai väärää. Deep tulee keinoälysovelluksissa käytetystä metodista nimeltä syväoppiminen, deep learning. Syvä­oppimista käytetään äänen sekä kuvamateriaalin tunnistamiseen ja prosessointiin.

Syvissä valevideoissa julkkiksen – vaikkapa poliitikon – kasvot istutetaan toisen ihmisen vartaloon niin uskottavasti, ettei katsoja ehkä edes huomaa manipulaatiota. Syvät valevideot tulivat ensin tunnetuksi ”keinoälypornosta”, jossa julkkisten kasvoja istutettiin pornoesiintyjien vartaloihin. Huomiota herättäneissä vale­videoissa esimerkiksi Yhdys­valtain edellisen presidentin vaimo ­Michelle Obama strippaa katsojille. Amerikkalainen näyttelijä Nicolas Cage puolestaan on manipuloitu seikkailemaan mitä yllätyksellisimmissä elokuvarooleissa, kuten Terminaattorina.

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama puolestaan luennoi valekuvien vaaroista amerikkalaisen näyttelijän ja elokuvaohjaajan Jordan Peelen luomassa uskottavassa videomanipulaatiossa.

Sosiaalisen median palvelut, ku­ten Twitter ja Reddit, ovat kieltäneet syvien valevideoiden julkaisemisen. Yhdysvalloissa lainsäätäjät ovat tehneet aloitteita syvien valevideoiden julkaisemisen estämiseksi.

Nykyinen lainsäädäntö ei kriminalisoi syvien valevideoiden julkaisua Yhdysvalloissa. Videot voivat sen sijaan näyttäytyä oikeuden silmissä taiteena, joka yhdistää luovasti videota ja kuvaa useista lähteistä.

Oikeusistuimet määrittelevät tällaiset tuotannot usein satiiriksi tai parodiaksi, vaikka valevideoiden uhriksi joutuminen voikin olla loukkaavaa ja alistavaa. Videoiden kiel­täminen voidaan määritellä sensuuriksi. Toisaalta syvien valevideoiden pelätään päätyvän aseiksi kiristäjien ja muiden pahantekijöiden käsiin, ja siksi niiden hallitsemiseksi toivotaan tiukempaa lainsäädäntöä.

Kuvia ja videoita on toki manipu­loitu kautta aikojen ennen digi­talisaatiota ja keinoälymetodeja. Informaatiosodankäynnissä kuvien manipulointi on tehokas ase ideo­logian levittämiseen nopeasti yleistyneiden valeuutisten tavoin.

Nykyisinä kiihtyvän propagandan aikoina kuvien manipulointi on kirinyt ­uudelle tasolle. Viime viikolla huomiota herätti manipuloiduksi väitetty video Valkoisen talon lehdistötilaisuudesta. Väitetyssä videomanipuloinnissa käytettiin yksin­kertaisia kuvaeditoinnin keinoja.

Syvät valevideot sen sijaan tuovat propagandaan tavallista kuvamanipulaatiota tehokkaampia aseita. Keinoälyn vauhdittama manipulointi tuo edistykselliset metodit kasvavan joukon käsiin. Tarvittava teknologia on halventunut ja yleistynyt.

Aiemmin realististen ja uskottavien kuvamanipulointien tekeminen oli kallista ja hidasta. Niitä pystyivät tekemään vain edistykselliset stu­diot, kuten Hollywoodin elokuvatuotannot, joilla oli hallussaan laajat erikoistehostekirjastot. Mutta uudet ilmaiset sovellukset, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuva Fakeapp, tekevät syvien valevideoiden luomisesta helppoa ja nopeaa. Nuorten käyttämissä sovelluksissa, esimerkiksi Snapchatissa, käyttäjät voivat tehdä ja jakaa yksinkertaisia manipuloituja kuvayhdistelmiä.

Syvien valevideoiden yleistyminen hämärtää toden ja valheen eroa ­digitaalisessa sfäärissä. Mutta yleisö suhtautuu niihin kuten muuhunkin digitaaliseen sisältöön, oli se harhauttavaa tai ei. Omaan maailmankuvaan sopivat manipuloinnit hyväksytään helpommin kuin kuvat, jotka kyseenalaistavat omat näkökulmat.

Nuoret sukupolvet tot­tuvat luomaan ja kuluttamaan valevideoita mutta toisaalta ehkä oppivat myös suhtautumaan kriittisesti digitaaliseen sisältöön ja kyseenalaistamaan oikeutetusti sen totuudellisuuden.

Suhtautui yleisö tai lainsäädäntö valevideoihin miten hyvänsä, videot jatkavat leviämistään. Ajan mittaan niistä tulee entistä uskottavampia ja harhaanjohtavampia.

Kirjoittaja on tutkijatohtori Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.