Mielipide
Radio-ohjelmien sisältö uhkaa yksipuolistua
Kaupallisen radion ohjelmistotoimiluvat myönnettiin viime viikolla. Kilpailevien hakemusten vuoksi keskeisiä taajuuskokonaisuuksia koskevat päätökset teki Viestintäviraston sijasta valtioneuvosto.
Hakemuksia tuli paljon, sillä radiolla menee hyvin ja jaossa olivat kaikki toimiluvanvaraiset radiotaajuudet. Ensimmäistä kertaa luvat myönnettiin kymmeneksi vuodeksi.
Valtioneuvoston on toimilupia myöntäessään pyrittävä edistämään kilpailua ja sananvapautta sekä pyrittävä turvaamaan niin ohjelmistotarjonnan monipuolisuus kuin yleisön erityisryhmienkin tarpeet.
Tehdyt ratkaisut suosivat odotetusti nykyisiä toimijoita. Suurempi ongelma on se, että Radio Classicin kaltaisia erikoisradioita lukuun ottamatta toimilupiin ei enää sisälly ohjelmistoa koskevia määräyksiä.
Se saattaa johtaa tarjonnan yksipuolistumiseen.
Valtioneuvosto valitsi luvansaajat nyt ennen muuta liiketoimintaperustein, arvioimalla hakijan mahdollisuudet kehittää radiotoimintaa.
Kilpailua toimilupaviranomainen voi edistää monimuotoistamalla omistusta. Jos taas omistus pirstoutuu liikaa, asemien toimintaedellytykset heikkenevät, mikä ei palvele sananvapautta.
Harvoihin uusiin toimiluvanhaltijoihin lukeutuvat Etelä-Suomen Media ja Keski-Suomen Media, jotka kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin. Ne käynnistävät paikallisradioasemat Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Osavaltakunnalliseksi kasvaa Business FM. Radio Helsingin lähetykset laajenevat Tampereelle ja Ouluun.
Vuodesta 2020 alkaen seitsemän valtakunnallista ja kymmenen osavaltakunnallista radiokanavaa ovat yhdeksän eri yrityksen käsissä. Yhdentoista merkittävimmän aseman omistajia ovat kuitenkin kolme suurta: Bauer Media, Sanoma Media Finland ja NRJ Finland.
Osana hallituksen norminpurkupolitiikkaa radion toimilupamenettelyä on haluttu keventää. ”Kauneuskilpailu”, jossa hakijoiden ohjelmistotarjouksia on aiemmissa hauissa arvioitu, on ollut työläs ja kriteereiltään epäselvä.
Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriö pyrki takaamaan monipuolisuuden ja tyydyttämään eri yleisöryhmien tarpeet toimilupiin sisällytetyillä ohjelmistoa koskevilla määräyksillä. Esimerkiksi Radio Novan toimilupa on edellyttänyt, että aseman ”musiikkisisällön tulee koostua laajalle kuuntelijajoukolle suunnatusta populäärimusiikista”. Paikallisradioilta puolestaan on edellytetty arkisin yksi tunti paikallista ohjelmaa.
Ministeriölle ohjelmistojen paneminen arvojärjestykseen on ollut hankalaa. Valmistelumuistiossaan ministeriö katsoi, että ”olemassa oleva ohjelmatarjonnan kokonaisuus on jo monipuolinen”, minkä vuoksi ehtoja ei tarvita. Vastaavasti paikallisuusvaatimuksista toimiluvissa voitiin ministeriön mukaan luopua, koska paikallinen ohjelmisto on ”paikallisradioille kilpailuvaltti tai suoranainen elinehto”.
Ministeriön mielestä toimilupamääräykset tuottavat ”jäykkyyttä reagoida muuttuvaan markkinatilanteeseen tai kuuntelijakunnan toiveisiin”. Sääntelystä siis luovuttiin vetoamalla markkinoiden itseohjautuvuuteen.
Tosiasiallista tietoa ohjelmatarjonnan monipuolisuudesta ministeriöllä ei kuitenkaan ole. Ohjelmiston koostumusta ja sisältömääräysten toteutumista ei ole millään tavoin seurattu sitten vuoden 2011.
Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella radioasemat toki pyrkivät erottumaan toisistaan esimerkiksi soittolistoillaan ja juontajapersoonillaan. Toisaalta on havaittu, että suhdanteiden heiketessä asemat liukuvat kohti suuren yleisön makua. Vaara on suurin pienillä markkinoilla.
Laki edellyttää toimilupaviranomaiselta ohjelmatarjonnan monipuolisuuden ja yleisön etujen turvaamista. Markkinat eivät takaa kumpaakaan. Toimiluvassa oleva määräys olisi tehokkaampi.
Radioasemien sisältökonseptien vertailusta toimilupia myönnettäessä on Suomessa pitkä kokemus. Siitä luopuminen oli lyhytnäköistä.
Erityisen tarpeellista on käynnistää uudelleen sisältöjen jatkuva seuranta. Muussa tapauksessa myös seuraava toimilupakierros joudutaan käymään sokkona, ilman tutkittua tietoa ohjelmiston monipuolisuudesta.
Heikki Hellman
Kirjoittaja on tutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa.
Helsingin Sanomat on osa Sanoma Media Finlandia. Oikaisu 21.11. klo 14.00: Kirjoituksessa viitattiin aiemmin Classic FM:n saamaan toimilupaan. Kanavan oikea nimi on Radio Classic.
Hakemuksia tuli paljon, sillä radiolla menee hyvin ja jaossa olivat kaikki toimiluvanvaraiset radiotaajuudet. Ensimmäistä kertaa luvat myönnettiin kymmeneksi vuodeksi.
Valtioneuvoston on toimilupia myöntäessään pyrittävä edistämään kilpailua ja sananvapautta sekä pyrittävä turvaamaan niin ohjelmistotarjonnan monipuolisuus kuin yleisön erityisryhmienkin tarpeet.
Tehdyt ratkaisut suosivat odotetusti nykyisiä toimijoita. Suurempi ongelma on se, että Radio Classicin kaltaisia erikoisradioita lukuun ottamatta toimilupiin ei enää sisälly ohjelmistoa koskevia määräyksiä.
Se saattaa johtaa tarjonnan yksipuolistumiseen.
Valtioneuvosto valitsi luvansaajat nyt ennen muuta liiketoimintaperustein, arvioimalla hakijan mahdollisuudet kehittää radiotoimintaa.
Kilpailua toimilupaviranomainen voi edistää monimuotoistamalla omistusta. Jos taas omistus pirstoutuu liikaa, asemien toimintaedellytykset heikkenevät, mikä ei palvele sananvapautta.
Harvoihin uusiin toimiluvanhaltijoihin lukeutuvat Etelä-Suomen Media ja Keski-Suomen Media, jotka kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin. Ne käynnistävät paikallisradioasemat Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Osavaltakunnalliseksi kasvaa Business FM. Radio Helsingin lähetykset laajenevat Tampereelle ja Ouluun.
Vuodesta 2020 alkaen seitsemän valtakunnallista ja kymmenen osavaltakunnallista radiokanavaa ovat yhdeksän eri yrityksen käsissä. Yhdentoista merkittävimmän aseman omistajia ovat kuitenkin kolme suurta: Bauer Media, Sanoma Media Finland ja NRJ Finland.
Osana hallituksen norminpurkupolitiikkaa radion toimilupamenettelyä on haluttu keventää. ”Kauneuskilpailu”, jossa hakijoiden ohjelmistotarjouksia on aiemmissa hauissa arvioitu, on ollut työläs ja kriteereiltään epäselvä.
Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriö pyrki takaamaan monipuolisuuden ja tyydyttämään eri yleisöryhmien tarpeet toimilupiin sisällytetyillä ohjelmistoa koskevilla määräyksillä. Esimerkiksi Radio Novan toimilupa on edellyttänyt, että aseman ”musiikkisisällön tulee koostua laajalle kuuntelijajoukolle suunnatusta populäärimusiikista”. Paikallisradioilta puolestaan on edellytetty arkisin yksi tunti paikallista ohjelmaa.
Ministeriölle ohjelmistojen paneminen arvojärjestykseen on ollut hankalaa. Valmistelumuistiossaan ministeriö katsoi, että ”olemassa oleva ohjelmatarjonnan kokonaisuus on jo monipuolinen”, minkä vuoksi ehtoja ei tarvita. Vastaavasti paikallisuusvaatimuksista toimiluvissa voitiin ministeriön mukaan luopua, koska paikallinen ohjelmisto on ”paikallisradioille kilpailuvaltti tai suoranainen elinehto”.
Ministeriön mielestä toimilupamääräykset tuottavat ”jäykkyyttä reagoida muuttuvaan markkinatilanteeseen tai kuuntelijakunnan toiveisiin”. Sääntelystä siis luovuttiin vetoamalla markkinoiden itseohjautuvuuteen.
Tosiasiallista tietoa ohjelmatarjonnan monipuolisuudesta ministeriöllä ei kuitenkaan ole. Ohjelmiston koostumusta ja sisältömääräysten toteutumista ei ole millään tavoin seurattu sitten vuoden 2011.
Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella radioasemat toki pyrkivät erottumaan toisistaan esimerkiksi soittolistoillaan ja juontajapersoonillaan. Toisaalta on havaittu, että suhdanteiden heiketessä asemat liukuvat kohti suuren yleisön makua. Vaara on suurin pienillä markkinoilla.
Laki edellyttää toimilupaviranomaiselta ohjelmatarjonnan monipuolisuuden ja yleisön etujen turvaamista. Markkinat eivät takaa kumpaakaan. Toimiluvassa oleva määräys olisi tehokkaampi.
Radioasemien sisältökonseptien vertailusta toimilupia myönnettäessä on Suomessa pitkä kokemus. Siitä luopuminen oli lyhytnäköistä.
Erityisen tarpeellista on käynnistää uudelleen sisältöjen jatkuva seuranta. Muussa tapauksessa myös seuraava toimilupakierros joudutaan käymään sokkona, ilman tutkittua tietoa ohjelmiston monipuolisuudesta.
Heikki Hellman
Kirjoittaja on tutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa.
Helsingin Sanomat on osa Sanoma Media Finlandia. Oikaisu 21.11. klo 14.00: Kirjoituksessa viitattiin aiemmin Classic FM:n saamaan toimilupaan. Kanavan oikea nimi on Radio Classic.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24