Mielipide    |   Vieraskynä

Ihmisen geenimuokkaus tarvitsee selvät säännöt

Geenitekniikan kehittyessä muokkauksen hyötyjä ja haittoja on punnittava tarkasti.

Ihminen muodostuu genomin eli solujen dna-koodin ohjaamana. Genomi on muovautunut vuosi­miljoonien kuluessa kaikilla eliöillä erilaiseksi, ja samankin lajin eri yksilöiden välillä esiintyy vaihtelua.

Jälkeläinen saa aina hiukan muunnellun version vanhempiensa geeniyhdistelmästä. Näin genomi muuttuu jatkuvasti. Muutos on hidasta ja sattumanvaraista, ja siihen liittyy riskejä. Yli 6 000 tunnettua perinnöllistä tautiamme johtuvat dna:n haitallisista muutoksista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Geenimuokkauksella voidaan muuttaa lähes mitä tahansa kohtaa dna:ssa. Näin on esimerkiksi voitu korjata tauteja aiheuttavia virheitä.

Muokkausta on joitain vuosia voitu tehdä myös ihmisalkiossa. Tutkijoiden konsensus, kansainväliset sopimukset ja Suomessa myös laki kieltävät tällaisen alkion siirtämisen naisen kohtuun, sillä toistaiseksi tekniikat sisältävät riskejä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tätä ohjetta rikottiin tiettävästi ensimmäisen kerran viime vuonna Kiinassa: tutkija oli muokannut kahden lapsen perimää alkiovaiheessa. Tutkimus oli muun muassa riskiensä vuoksi alan etiikan vastainen.

Muokkausten teknisiä riskejä opitaan vähitellen hallitsemaan. Viimeistään silloin ollaan uuden eettisen ongelman edessä. Jos meillä on esimerkiksi keino syntymättömän lapsen vaikean sairauden parantamiseksi, voidaan ajatella, että olisi väärin olla käyttämättä sitä.

Toisaalta jo nyt on keinoja, joilla voidaan auttaa perheitä saamaan terveitä lapsia vanhempien kantamista geenivirheistä huolimatta. Geenimuokkausta ei välttämättä tarvita tähän tarkoitukseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tautien parantamisesta on teknisesti melko pieni mutta periaatteellisesti paljon kauaskantoisempi askel siihen kysymykseen, tulisiko ihmislajia kehittää kohti jotain biologisesti parempaa versiota.

Tämä moraalinen kysymys kiteytyy ikiaikaiseen pohdintaan siitä, mitä me tarkoitamme ihmisyydellä.

Geenitekniikan nopeat muutokset koetaan usein luonnottomiksi ja pelottaviksi. Jos kuitenkin voisimme poistaa jonkin ihmiskunnan vitsauksista, kuten tietyn infektioalttiuden, tulisiko näin tehdä? Onko ihmisen biologia jotain, jota evoluutio voi muokata mutta jota ihminen itse ei saa muuttaa?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kulttuurisestihan ihmisyys muuttuu koko ajan. Uusien sukupolvien osaaminen ja arvot ovat erilaisia kuin aikaisempien, eikä tätä nähdä luonnottomana.

Perinnöllisten muutosten kielto perustuu Oviedon yleissopimukseen, joka suojaa ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa biologian ja lääketieteen alalla. Tausta-ajatuksena on, että muokkaamalla ihmisen genomia vaikutetaan myös ihmisyyteen tai ihmisarvoon, eikä sitä pitäisi tehdä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tästä kysymyksestä käydään kuitenkin jatkuvasti eettistä keskustelua. On vaikea perustella, että ihmisyys liittyisi dna-emäsjärjestyksen pysyvyyteen – luonnossa se kuitenkin muuttuu jatkuvasti.

Perinnöllisiä muutoksia aikaansaava geenimuokkaus ei ole vielä turvallista. Muita soluja osataan kuitenkin jo muokata niin, että hyötyjen katsotaan ylittävän riskit. Esimerkiksi verisoluihin tehtävät muutokset eivät ole perinnöllisiä, mutta niillä voidaan parantaa dna-virheen aiheuttama veritauti.

Nämä kokeet antavat tietoa tekniikoiden toiminnasta, tehokkuudesta ja mahdollisista riskeistä myös perinnöllistä, sukusoluissa tai alkioissa tapahtuvaa muokkausta ajatellen. Kulttuurievoluution lisäksi ihmiskunnalla voi olla pian mahdollisuus ohjata kehitystään myös biologisesti.

Biologiassa ja lääketieteessä käytetyt tekniikat kehittyvät nopeasti, mutta eettiset ja moraaliset normit muuttuvat vähitellen. Koeputkihedelmöitys koettiin suureksi eettiseksi kysymykseksi 1970- ja 1980-luvuilla, ja terveiden alkioiden valintakin on nähty eugeniikan välineenä. ­Nykyään molemmat ovat laajalti hyväksyttyjä. Hyötyjen katsotaan ylittävän haitat, vaikka kummassakin tehdään selvästi asioita, jotka ­eivät ole ”luonnollisia”.

Perinnöllinen geenimuokkaus on toistaiseksi täysin kielletty, mutta Kiinan ihmiskoe ei jääne ainoaksi. Tiedeyhteisö toivoo kiireesti pelisääntöjä ja ehkä säätelyelintä ohjaamaan geenimuokkausta eettisesti hyväksyttävään suuntaan. Samalla voidaan pohtia, millaiset muutokset olisivat hyödyllisiä sekä yksittäisen yksilön että ihmislajin kannalta.

Kirmo Wartiovaara ja Helena Kääriäinen

Wartiovaara on perinnöllisyyslääkäri Husissa ja kliininen tutkija Helsingin yliopistossa. Kääriäinen on THL:n tutkimusprofessori.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuolemaan johtanut onnettomuus Himoksen laskettelu­keskuksen rinteiden ulkopuolella Jämsässä

    2. 2

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    3. 3

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    4. 4

      Suomalainen Jenny Gyllander nousi kansainvälisten vaikuttajien listalle yhdistettyään huvin ja pääomasijoittajan työn Instagramissa

    5. 5

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    6. 6

      Mies häiriköi lastenvaunujen kanssa liikkeellä olleita naisia Vantaalla

    7. 7

      Siperiassa satoi mustaa lunta, syyttäjä aloitti rikostutkinnan

    8. 8

      Suomeenkin tuotavien tomaatti­säilykkeiden tuotanto rikkoo ihmisoikeuksia – kansalaisjärjestö pitää S-ryhmän teettämää selvitystä harvinaisena

    9. 9

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    10. 10

      Säästöjä vastustava terveysjohtaja irtisanoutui – Eetu Salusen mukaan omaisten vastuu vanhuksista kasvaa, koska yhteiskunnan rahat eivät riitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    2. 2

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    3. 3

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    4. 4

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    7. 7

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    8. 8

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    9. 9

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    10. 10

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    8. 8

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää