Mielipide    |   Vieraskynä

Suomen on lisättävä yhteyksiä Afrikkaan

Afrikan merkitys kasvaa, ja samalla lisääntyy tarve yhä aktiivisempaan poliittiseen kanssakäymiseen.

Afrikka on Suomelle tärkeä. Mitä kehittyneempi ja vakaampi Afrikka on, sitä parempi Suomelle ja Euroopalle.

Afrikassa on valtavat mahdollisuudet kauppaan. Lisäksi Afrikan 54 valtiota ovat arvokkaita kumppaneita muun muassa ilmastosopimuksissa, maahanmuuttoasioissa ja YK:n ja muun monenkeskisen järjestelmän puolustamisessa.

EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioihin määrittävä Cotonoun sopimus päättyy vuonna 2020. Neuvottelut sopimuksen jatkosta osuvat Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle tänä vuonna. Neuvottelut tarjoavat EU:lle ja Suomelle uuden tilaisuuden vahvistaa suhteitaan Afrikkaan.

YK ennustaa Afrikan väestön kaksinkertaistuvan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Puolet väestöstä on nuoria. Mitä suuremmaksi Afrikka kasvaa, sitä tärkeämpi se on. Siksi Suomi haluaa panostaa Afrikkaan ja kehittää kanssakäymistään maanosan valtioiden kanssa entistä kokonaisvaltaisemmaksi.

Tässä on silti oltava realistinen. Yhteistyön haasteena on, miten Afrikan valtiot hoitavat omat asiansa. Ulkovallat eivät voi kehittää tai vakauttaa Afrikkaa Afrikan puolesta. Se kuuluu Afrikan maiden hallituksille. Myönteinen esimerkki maiden omista aloitteista on niiden päätös perustaa koko maanosan kattava vapaakauppa-alue, Afrikan sisämarkkinat.

Suomen virallisissa Afrikan-suhteissa kauppa on ollut etusijalla. Vanhimmat edustustot sijaitsevat Afrikan talousmahdeissa. Ensimmäinen edustusto – lähetetyn pääkonsulin virasto – perustettiin Egyptin Aleksandriaan jo vuonna 1939. Saharan eteläpuolella ensimmäinen lähetystö avattiin Etelä-Afrikassa vuonna 1949. Kauppaintressit olivat myös taustalla, kun Suomi avasi edustustot vasta itsenäistyneissä Nigeriassa, Algeriassa ja Keniassa 1960-luvulla.

Kaupalliset päämäärät ovat olleet alusta lähtien mukana myös Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Se käynnistyi siirtomaiden itsenäistyttyä, alkaen Tansaniasta 1960-luvun alussa.

Vuonna 2017 Suomen kauppavaihto koko Afrikkaan oli 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna kauppa kasvoi runsaasti lisää. Luku voisi ­silti olla suurempi. Miksi näin ei ole, vaikka kauppasuhteita on rakennettu pitkään?

Moni Afrikan maa on panostanut fyysiseen perusrakenteeseen – liikenneyhteyksiin, energiaan ja vesijärjestelmiin –, mutta tärkeimpiä syitä kaupan vähäisyyteen on liiketoimintaympäristön vaikeus.

Vuonna 2017 Afrikan unionin ja EU:n huippukokouksessa Norsunluurannikolla EU esitteli mittavan ulkoisten investointien suunnitelman. Sen pitäisi tuottaa 44 miljardin euron edestä julkista ja yksityistä rahoitusta Afrikan investointeihin vuoteen 2020 mennessä.

Syyskuussa 2018 EU:n komissio ehdotti uutta Afrikan ja EU:n allianssia taloussuhteiden, investointien ja työpaikkojen edistämiseksi. Tavoitteena on kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa Afrikkaan viiden vuoden kuluessa.

Investointeja fyysiseen perusrakenteeseen tarvitaan. Mutta ne eivät onnistu, jos hallinnollinen perusrakenne ei toimi. Yritystoiminta ja kauppa vaikeutuvat, jos viranomaisiin tai oikeuslaitokseen ei voi luottaa ja järjestelmä on korruptoitunut. Vapaa kansalaistoiminta ja markkinatalous kärsivät, jos vaalit johtavat yksinvaltaan. Jos julkinen hallinto ja palvelut eivät tavoita kaikkia, aukko jää pahimmillaan ääriliikkeiden paikattavaksi.

Nämä kysymykset ovat nimenomaan niitä, jotka kunkin maan hallituksen on itse ratkaistava. Toisaalta juuri näissä kysymyksissä perinteinen kehitysyhteistyö on yhä tarpeen.

Kysymys on politiikasta. Siksi EU:n ja Suomen pitää rahoituksen ohella vahvistaa poliittista vuorovaikutusta Afrikan maiden kanssa – vuoropuhelua, korkean tason vierailuja, tapaamisia ja kokouksia, yhteistyötä ja kumppanuuksien rakentamista. Yksittäisten valtioiden ohella keskeisiä ovat Afrikan unioni ja Afrikan alueelliset järjestöt.

Kahdenvälistä vuorovaikutusta varten Suomella on Afrikassa myös 12 suurlähetystöä ja Afrikan valtioilla Helsingissä kuusi.

Afrikan merkityksen kasvaessa tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä. Suomen on kaupan ja kehitysyhteistyön ohella lisättävä poliittista kanssakäymistä Afrikan valtioiden kanssa.

Martti Eirola

Kirjoittaja on Afrikka-politiikan johtava asiantuntija ulkoministeriössä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    3. 3

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    4. 4

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    5. 5

      Kaahari ajoi reilusti yli kahtasataa satasen alueella – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    6. 6

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    7. 7

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    5. 5

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää