Mielipide    |   Kolumni

Keitä varten valtiot ovat olemassa?

Valtioilla ja niiden kansalaisilla on tiettyjä perustavanlaatuisia arvoja ja etuja, joita kannataa puolustaa. Samalla pitää kuitenkin vaalia myös yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja vastavuoroisuutta.

Lueskelen silloin tällöin tiedustelu­toiminnan ja sodan­käynnin historiaa käsitteleviä teoksia. Kiinnostuin näistä itselleni alkujaan hyvin vieraista aihepiireistä toimiessani politiikassa. Valtion ytimen lähellä oleminen toi asioihin aiemmasta poikennutta syvyyttä.

Kun katsoin tuota syvyyttä kerran, vanhaan ei ollut enää paluuta. Valtiot ovat olleet minulle sen jälkeen jollain hyvin todellisella ja lähtemättömällä tavalla olemassa. Niillä on paljon etuja, joita on perusteltua edistää ja suojella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nuo edut toki vaihtelevat eri aikoina ja eri paikoissa. Niistä käydään politiikassa jatkuvaa kamppailua.

Noihin etuihin kuuluvat aina jonkinlaiset ajatukset jatkuvuudesta ja valtion ydinalueen ja sen keskeisimpien arvojen turvaamisesta. Ilman niitä valtioiden on liki mahdoton olla ainakaan pitkiä aikoja olemassa. Siksi tiedustelutoiminnan ja sodankäynnin tai pikemminkin sen välttämisen teematkin kiinnostavat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oman maamme päättymässä oleva vaalikausi on ollut valtioiden perustavanlaatuisten arvojen ja niitä koskevien poliittisten kamppailujen näkökulmasta poikkeuksellisen moniulotteinen ja kiinnostava.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kysymykset ovat olleet vahvasti esillä pakolaiskriisin ja sen seurausten, kansallisten tiedustelulakien pitkään tiedossa olleiden uudistamistarpeiden sekä ensi vaalikaudella ratkaistavaksi tulevien suurten puolustusvälinehankintojen takia.

Pakolaiskriisi on nostanut esiin voimakkaita erimielisyyksiä myös EU:ssa. Euromaat eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä talous- ja rahaliiton kehittämisen ehdoista. Britit ovat halunneet jättää EU:n, mutta brexitin toteutumistapa on unioniin jäävien maiden yksimielisyydestä huolimatta edelleen niin sanotusti vaiheessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajien politiikka on ollut arvaamatonta. Maailman­talouden yllä leijuu lisäksi uhka yhä ­useampien yhteisten pelisääntöjen asteittaisesta murentumisesta.

Näitä teemoja koskenut eurooppalainen keskustelu ja paikoin hapuilevaksi jäänyt päätöksenteko on ollut kiintoisa aikalaisesimerkki pyrkimyksestä soveltaa valtiomiestaitoa sekavissa ja paljon vastakkaisia intressejä sisältävissä olosuhteissa.

Monet EU-maiden sisäiset ja myös niiden väliset erimielisyydet ovat koskeneet hyvin olennaisia valtioon liittyviä kysymyksiä. Keitä varten yksittäiset valtiot ja niiden yhteenliittymät ovat olemassa? Ketkä hyväksytään, ketkä jätetään ulkopuolelle? Ja missä ylipäätään kulkevat suvereniteetin rajat maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä? Kuka saa päättää verotuksesta? Keiden tulisi vastata vaikeuksiin joutuneiden valtioiden rahoituksesta? Millaisilla ehdoilla velkoja voisi leikata? Ja millaista vastavuoroisuutta yksittäisiltä ihmisiltä, yrityksiltä, EU:n jäsenvaltioilta tai niin sanotuilta kolmansilta mailta oikein voi ja saa odottaa tässä maailmanajassa?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksittäisten jäsenmaiden oikeudet ja maailmaan kansainvälisten sopimusten avulla luodut pelisäännöt ovat tärkeitä. Niitä tehokkaasti ­toimeenpanevaa maailmanhallitusta ei ole kuitenkaan olemassa. Siksi oikeuksien turvaaminen ja pelisääntöjen noudattaminen eivät onnistu ilman yksittäisten valtioiden ja niiden poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten järjestelmien sekä turvallisuuskoneistojen tukea.

Samasta syystä myös vasta­vuoroisuudella on yhä väliä. Sitä tarvitaan kansainvälisissä sopimuksissa. Mutta sillä on sijansa myös EU-jäsenmaiden ja niiden kansalaisten välisissä suhteissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vastavuoroisuus on tärkeää, sillä vain harva meistä haluaa olla koko ajan saamapuolella. Sitäkin harvempi ilahtuu pelkästä rahoittajan osasta. Ihanteellisessa maailmassa jokainen maa ja kansalainen ehtisi olla vuorollaan sekä antajan että saajan roolissa. Siksi vastavuoroisuutta olisi tärkeä pohtia myös sosiaaliturvan uudistamistyössä. Sillä olisi varmasti käyttöä myös siirtolaisuutta ja ­eurooppalaista yhteisvastuuta koskevissa keskusteluissa.

Kansallinen sosiaaliturvamme selvisi aikoinaan varsin pienin vau­rioin EU-jäsenyyden tuomista muutoksista. Globaalin liikkuvuuden lisääntyminen ja maailmanlaajuisten pelisääntöjen mureneminen haastavat sosiaaliturvaa jo nyt aivan uusista kulmista. Myös näihin haasteisiin vastaaminen olisi mielestäni osa valtiomme ytimen ja sen perustavien arvojen suojelemista.

Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    2. 2

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    3. 3

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    6. 6

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    7. 7

      Lehti: Japanin pääministeri esitti Trumpia Nobelin saajaksi Yhdys­valtojen pyynnöstä

    8. 8

      Juutalainen akateemikko Alain Finkielkraut joutui rasistien kynsiin Pariisissa, Macron tulistui twitterissä

    9. 9

      Pakettiauto töytäisi suojatietä ylittänyttä naista Vantaalla – aviomies yritti vetää vaimoaan turvaan

    10. 10

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    2. 2

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    3. 3

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    6. 6

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    7. 7

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    8. 8

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    9. 9

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    10. 10

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää