Mielipide
Ruotsi pani julkiset koulut kilpailemaan yksityisten kanssa – nyt ihmetellään, miten arvosanojen inflaatio sa
Osakkeenomistajan etu ei ole yhtä kuin kansalaisen etu, eikä yksittäisen yrityksen lähivuosien etu ole yhtä kuin kansakunnan kokoisen järjestelmän vuosikymmenien etu. Seuraukset voivat yllättää, vaikka kuinka yritettäisiin valvoa ja asettaa laatukriteerejä.
Suomen keskustelu koskee vanhustenhoitoa. Ruotsissa on puhuttu yleisemmin terveysyrityksistä ja niiden verorahoilla tekemien voittojen eettisyydestä. Ehkä selkein länsinaapurin esimerkki koskee kuitenkin koulua. Ongelman nimi on betygsinflation, arvosanainflaatio. Uuden hallituksen ohjelmassa se mainitaan koulua koskevassa osiossa kiireisimpien ongelmien joukossa.
Ruotsin koululle tehtiin 1990-luvun alussa samankaltainen täysremontti, jota nyt viedään läpi Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haluttiin lisää valinnanvapautta ja lisää yksityisiä palveluntarjoajia. Rahat päätettiin kuitenkin ottaa sataprosenttisesti veronmaksajilta. Samalla koulut kunnallistettiin ja kouluvalinta vapautettiin: veroraha seuraa oppilasta siihen kouluun, yksityiseen tai julkiseen, johon vanhemmat hänet päättävät laittaa. Oppilaasta tuli asiakas.
Nyt kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Ruotsin koulupäättäjät hierovat päätään erikoisten lukujen edessä: yhdeksäsluokkalaisten arvosanat ovat nousseet lähes kymmenen prosenttia samaan aikaan kun kansainväliset mittaukset osoittavat heidän oppimistulostensa heikentyneen. Tiedot ja taidot rapistuvat, todistukset paranevat.
Tapaamieni ruotsalaisopettajien mukaan yksi syy on järjestelmän luoma kilpailuasetelma ja asiakasmentaliteetti: liian hyviä arvosanoja annetaan, jotta vanhemmat eivät siirtäisi lastaan ja samalla lapsen koulurahaa toiseen, mukavampia arvosanoja antavaan kouluun.
Näin on syntynyt myös toinen uudissana: glädjebetyg, iloarvosana.
Kouluviraston selvityksessä arvosanainflaatio oli aavistuksen selkeämpää yksityisissä kouluissa, mutta syntiin syyllistyy myös julkinen puoli.
Opettajaliiton kyselyssä neljäsosa yksisyiskoulujen opettajista kertoi, että rehtori oli korottanut jälkikäteen jotakin hänen antamaansa arvosanaa. Selkeä voitto lapsiasiakkaalle! Ja samalla kauaskantoinen tappio hänelle ja koko järjestelmälle.
Kirjoittaja on HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24