Ympäristövahingot ryhmäkannelain piiriin

Kaivoshankkeet ovat herättäneet tarpeellisen keskustelun Suomen lainsäädännön kyvystä turvata luonto ja puhdas ympäristö. Tapahtuneet ympäristövahingot ovat osoittaneet, että Suomessa ympäristövahingon aiheuttaja ei välttämättä joudu kantamaan vastuuta toiminnastaan. Pilaantuneesta ympäristöstä kärsivät kansalaiset, ja maksajiksi joutuvat veronmaksajat.

Ympäristöhallinnon heikentämisen takia vahingon aiheuttajien saattaminen vastuuseen on jäämässä yhä enemmän aktiivisten asukkaiden, järjestöjen ja kansalaisliikkeiden varaan. Kuitenkin yksittäisten ihmisten oikeussuoja esimerkiksi tilanteessa, jossa kaivos pilaa mökkijärven vesiä, on nyt heikko, sillä oikeudenkäyntikulut voivat nousta kohtuuttoman korkeiksi.

Tilannetta parantaisi ympäristövahinkojen ulottaminen ryhmäkannelain piiriin Ruotsin tapaan. Tällöin kanne ympäristövahingosta nostettaisiin ryhmän puolesta, eikä yksityishenkilölle muodostuisi kuluriskiä. Kanneoikeus voisi olla esimerkiksi julkisella viranomaisella. Suomessa ryhmäkannelaki tuli voimaan vuonna 2007, mutta poiketen oikeusministeriön asettaman asiantuntijaryhmän näkemyksestä ympäristövahingot eivät tulleet osaksi lakia.

Yksittäisen ihmisen oikeussuojan parantamisen ja aiheuttajavastuun vahvistamisen ohella ryhmäkannelain etuna voidaan pitää sen ennalta ehkäisevää vaikutusta: tieto mahdollisuudesta joutua korvaamaan aiheuttamansa vahinko kannustaa toimijoita ympäristövastuullisuuteen. Samalla ryhmäkannelaki vähentäisi mahdollisuuksia käyttää ympäristöön kohdistuvia laiminlyöntejä epäreiluna kilpailuetuna. Tästä hyötyisivät etenkin vastuulliset toimijat ja yritykset.

Reetta Hyvärinen

Kirkkonummi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.