Mielipide    |   Kolumni

Kuinka paljon kulttuuria pitää tukea? Ekonomistina en pysty määrittämään ”oikeaa” määrää, kansalaisena toivon sen säilyvän ainakin nykytasolla

Kulttuurin yhteiskunnallisesta tärkeydestä ei ole epäilyksiä, ja sen tukemiselle on päteviä perusteluja. On kuitenkin vaikea määrittää, kuinka paljon kulttuuria tulisi tukea.

Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri! Tuo huuto on Suomessa syyri. Mut mikä on se kyltyyri? Kas, siinäpä pulma on jyyri.

Eino Leinon runo vuodelta 1912 osuu naulan kantaan. Kulttuuria voi olla melkein mikä vain – sitä on vaikea määrittää. Kulttuuria ovat kuvataide, musiikki ja tanssi sekä teatteri ja kirjallisuus. Sitä ovat myös arvot ja uskomukset sekä käyttäytymistämme ohjaavat normit.

Talouden kannalta voi kovasti pelkistäen tehdä eroa populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin välillä. Ensin mainittu on osa ”luovaa taloutta”, joka on usein kannattavaa elinkeinotoimintaa.

Jälkimmäisen taloudelliset reunaehdot ovat vaikeampia. Yksityisten mesenaattien puuttuessa kulttuuripalveluja voivat rahoittaa joko kuluttajat maksamalla niistä tai julkinen valta tukemalla niitä. Julkinen tuki on kuitenkin rajallista ja siitä kilpailee monta ottajaa. Pitäisikö julkista tukea lisätä? Mitä tehdä, kun kulttuurilaitosten kustannukset alati kohoavat? Mitkä ovat perustelut julkisen vallan kulttuurille maksamalle tuelle, jota alan toimijat kovasti toivovat kasvatettavan?

Kulttuuri on monelle tärkeä itseisarvo. Kauniisti on sanottu, että taide ei ole mikään viihdyttävä lisuke – se on meitä jumalalliseen yhdistävä napanuora, jonka ansiosta olemme ihmisiä (Nikolaus Harnoncourt). Tästä hieman elitistiseltä kalskahtavasta kannasta on kuitenkin vaikea tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Voi toki korostaa kasvatuksen merkitystä, sillä taiteen arvostaminen on opittu mieltymys.

Tärkeä julkisen tuen perustelu on huoli kulttuurin moninaisuuden säilymisestä. Klassisen musiikin ja teatterin tarjonta olisi nykyistä paljon rajallisempaa, jos sitä tuotettaisiin täysin markkinaehtoisesti. Vain hyvätuloisimmat ja intohimoisimmat kuluttajat olisivat riittävän maksukykyisiä tai maksuhaluisia. Heidän varassaan kustannuksiltaan raskaat kulttuurilaitokset eivät pysyisi hengissä. Moni on halukas maksamaan veroina siitä, että meillä ja muilla on mahdollisuus käydä oopperassa (”optioarvo”).

Kulttuuripalvelujen tarjonta on osa sitä ympäristöä tai infraa, joka osaltaan vaikuttaa turismiin ja kansainvälisten yritysten sijaintipäätöksiin. Helsingin päättäjien kannattaa tukea kulttuuria, koska sen tarjonta lisää alueen vetovoimaa. Tämä on välineellinen ja kaupallinen perustelu kulttuurin tukemiselle.

Musiikilla ja muilla kulttuuripalveluilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kulttuuripalvelut antavat ihmisille yhteisiä kokemuksia, mikä tukee yhteisöllisyyttä. Viihtyvyyttä yhteiskunnassa tukee myös korkeatasoinen arkkitehtuuri. Kirjallisuus ja teatteri edistävät empatiaa, ihmisten kykyä ymmärtää toisiaan.

Kulttuurin kautta ymmärrämme itseämme ja yhteisöämme. J. V. Snellman oli oikeassa arvioidessaan, että kansakunta on rakennettava sivistyksen varaan. Mitä olisi suomalainen identiteetti ja suhde historiaamme ilman Kalevalaa, Aleksis Kiven Seitsemää veljestä tai Väinö Linnan teoksia? Kirjallisuus ja esittävä taide auttavat meitä ymmärtämään olemassaolomme perusteita.

Filosofi Martha Nussbaum on korostanut, että demokratia kaipaa tuekseen humanistista sivistystä ja kulttuuria. Kulttuuri on Nussbaumin mukaan talouskasvua tärkeämpää. Ihmisestä kasvaa kriittiseen ajatteluun kykenevä yksilö vain, jos koulutuksessa annetaan humanistisille tieteille ja taiteille tärkeä asema.

Oma ongelmansa on, että tuen kohdentaminen on pulmallista. Kulttuuripalvelujen tuottajat kilpailevat rahoista, joiden jakamiseen soisi olevan nykyistä parempia kriteerejä. Niitä koskeviin erimielisyyksiin on tuore kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistamishanke toistaiseksi jumiutunut.

Kulttuurin yhteiskunnallisesta tärkeydestä ei ole epäilyksiä. Sen tukemiselle on päteviä perusteluja. On kuitenkin vaikea määrittää, kuinka paljon kulttuuria tulisi tukea. Siitä voi olla monta mieltä. Ekonomistina en pysty täsmentämään ”oikeaa” tuen määrää – kansalaisena toivon kulttuurin tuen säilyvän ainakin nykytasolla.

Poliitikot lupaavat vaalien alla rahaa moneen suuntaan, mutta kulttuuriala on jatkossakin ahtaalla. Sen piirissä jaetaan niukkuutta. Eino Leinon runon hengessä voi kulttuurialan ahdingon pukea seuraavan värssyn muotoon:

Tyyristä on kyltyyri, siks huoli maassa on syyri. Et raha loppuu jyyri, kun sitä kaipaa kyltyyri.

Kirjoittaja on taloustieteen emeritusprofessori ja pitkän linjan talousvaikuttaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Loukkasiko natsiksi ja rasistiksi nimittäminen Junes Lokan kunniaa? HS seuraa hetki hetkeltä Oulun käräjä­oikeuden istuntoa

    2. 2

      Norjan hiihtotähti Therese Johaug julistettiin voittajaksi, vaikka hän oli hitaampi kuin toiseksi tullut

    3. 3

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    4. 4

      Amerikkalainen oikeus päätti rikkakasvimyrkky Roundupin aiheuttaneen syöpää: Bayerin osakekurssi romahti yli 12 prosenttia

    5. 5

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    6. 6

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    7. 7

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    8. 8

      Alma kertoo ensimmäistä kertaa haastattelussa homoudestaan – koska haluaa olla tyttöystävänsä kanssa aivan kuin kaikki muutkin

    9. 9

      Pohjois-Korean uhkaus ydinkokeiden jatkamisesta voi johtaa ennen­näkemättömään uhittelun aikaan

    10. 10

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Loukkasiko natsiksi ja rasistiksi nimittäminen Junes Lokan kunniaa? HS seuraa hetki hetkeltä Oulun käräjä­oikeuden istuntoa

    2. 2

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    3. 3

      Sdp:n etumatka kasvoi, keskusta heikkeni yhä – HS-gallup paljastaa asetelmat, joista ehdokkaat lähtevät vaalikentille

    4. 4

      Anna-Maja Henrikssonin esiintymisessä Ylen tentissä oli niin vähän konkretiaa, että edes faktoja on vaikea tarkistaa – tässä parhaat palat giffeinä

    5. 5

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    6. 6

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    7. 7

      Monia suomalaisia odottaa eläkkeellä ikävä yllätys – Katso HS:n laskurista, millainen eläke sinulle on tulossa

      Tilaajille
    8. 8

      Näin saksalaiset ratkaisisivat turvapaikan­hakijoiden palautukset

    9. 9

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    10. 10

      Autoilijat valtasivat pyöräkaistan pysäköintipaikoiksi Taka-Töölössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni käyttää astian­pesu­konetta väärin, ja välin­pitämättömyys voi aiheuttaa isot kulut: toimi näin, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    5. 5

      Kenellä on vastuu, jos joku perheen­jäsenistämme sairastuu takkat­ulien polton takia Espoossa?

    6. 6

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    7. 7

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    8. 8

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    9. 9

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    10. 10

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää