Mielipide    |   Vieraskynä

Päivittyvä osaaminen olisi Suomen valtti

Tulevan hallituskauden päätösten pitää tukea monin tavoin elinikäistä oppimista. Esimerkiksi tutkinnot olisi muutettava määräaikaisiksi.

Digitalisoituminen mullistaa maailman. Muutoksen vauhti kiihtyy koko ajan. Se, mikä oli uusinta uutta eilen, on tänään vanhaa ja huomenna kivikautista.

Esimerkiksi tekoäly ja 5g-verkot vaikuttavat kaikkeen. Tehtävät ja toimenkuvat mullistuvat. Eksponentiaalista vauhtia etenevä teknologinen muutos ei jätä yhtäkään yhteiskunnan sektoria rauhaan. Paraskin osaaminen vanhenee nopeasti.

Ohjelmistoalan leviäminen kaikkialle kuvaa kokonaisvaltaista muutosta. Koodia on joka alalla ja joka paikassa: sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, päivittäiskaupassa, laivanvarustamoissa, metsäkoneissa ja tekstiiliteollisuuden tuotantolinjoilla. Olemme jo tämän muutoksen vaikutuspiirissä, ja enemmistö meistä käyttää itsekin yhä älykkäämpiä ohjelmistoja.

Mikä on tällaisessa maailmassa vaikkapa 20 vuotta sitten suoritetun tutkinnon arvo? Ikävä kyllä, päivittämättömänä vähäinen – varsinkin, jos työura kokonaisuudessaan on puolen vuosisadan mittainen. Nykyinen koulutusjärjestelmämme ei takaa kehityksen mukana elävää osaamista.

Tarvitaan koulutusvallankumous. Hyvin toimiva armeija tarvitsee kertausharjoituksia. Sama pätee kaikkeen koulutukseen.

Ympäristömme muuttuu kiihtyvää vauhtia, ja työurat pitenevät. Toisaalta yhä harvempi pysyy samassa työssä koko ikänsä.

Jokaisen meistä kannattaa pitää huolta arvostaan työmarkkinoilla. Nyt varmana pidetty työpaikka voi olla pian historiaa, kun esimerkiksi koneoppiminen automatisoi toistuvaluonteista työtä.

Elinikäisestä oppimisesta pitää tehdä itsestäänselvyys, johon yleinen ilmapiiri kannustaa. Pelkkä työssäoppiminen ei riitä.

Tutkinnoista pitäisi tehdä määräaikaisia. Tutkinto vanhenisi esimerkiksi 20 vuodessa, jos täydennyskoulutusta ei ole suoritettu. Osaamista voisi päivittää vaikkapa lyhyillä verkkokursseilla.

Tutkinnoista tehtäisiin aidosti eläviä ja ajantasaisia. Jokainen tutkinnon suorittanut saisi automaattisesti tiedon uusista opintokokonaisuuksista ja mahdollisuuden suorittaa niitä. Näin voisimme pitää yllä osaamistamme ja laajentaa sitä.

Tämä on niin työntekijän kuin työnantajankin etu. Digitaalisuus murskaa raja-aitoja niin työelämässä kuin tieteessäkin.

Päivittyvät tutkinnot antaisivat huimaa nostetta maakuvallemme. Suomen vetovoima maailmalla kasvaisi sekä opiskelijoiden että yritysten silmissä: takaisimme aina ajantasaisen osaamisen.

Onneksi suomalaiset ovat heränneet. Koodikoulu Hiven 30 vuoden yläikäraja sai työssäkäyvät aikuiset älähtämään. Mimmit koodaa -ohjelma imaisi alle vuodessa mukaansa 3 500 naista. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Elements of AI -tekoälykurssi on kerännyt yli 100 000 osallistujaa.

Osa Suomen lisääntyvää vetovoimaa olisikin tutkintojen päivittäminen joustavasti töiden ohella, esimerkiksi massiivisilla avoimilla verkkokursseilla.

Toisaalta osa korkeakoulutetuista voisi hoitaa päivitystarpeensa esimerkiksi kirjoittamalla tieteellisiä artikkeleita, jotka olisivat korkeakouluille kansainvälisestikin arvokkaita.

Kouluttautuminen läpi elämän on varmuudella yksi ensi vaalikauden haasteista. Ehdottamamme koulutusvallankumous tuottaisi yhteiskunnalle, taloudelle ja opinahjoille itselleen moninkertaiset hyödyt kustannuksiin verrattuna.

Kilpailukykymme ydin on innovointi, joka luo kaksi kolmasosaa kasvustamme. Ilman päivittyvää osaamista ei synny globaaliin menestykseen johtavia innovaatioita. Vanhentunut osaaminen ei ratkaise ongelmia kotimaassakaan.

Koulutusvallankumous ei korvaisi suuria lisäinvestointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen mutta antaisi innovoinnille aivan uudenlaiset edellytykset. Jos koulutusvallankumoukseen yhdistettäisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, johon panostettaisiin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Suomi olisi lyömätön.

Voittajia olisimme me kaikki. Kuka kieltäytyisi kertausharjoituksista, jos kertaaminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja kertauksen voisi tehdä itselleen parhaiten sopivana aikana monessa pienessä osassa?

Risto Siilasmaa ja Rasmus Roiha

Siilasmaa on Nokian hallituksen puheenjohtaja. Roiha on Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen suosituin seksin­myynti­sivusto Sihteeri­opisto meni yllättäen kiinni netissä

    2. 2

      14-vuotiaan raiskannut tuomittiin 2,5 vuodeksi vankeuteen Oulussa

    3. 3

      Antti Rinne myönsi Ylen tentissä olleensa väärässä asiassa, jonka avulla hän syrjäytti Jutta Urpilaisen

    4. 4

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    5. 5

      Pettynyt Kalle Korhonen, 3, oli jo pillahtamassa itkuun, kun lähikaupan myyjät riensivät apuun

    6. 6

      Stam1na esiintyy Casino Helsingissä, HS näyttää keikan suorana tilaajilleen ja ilmaisen näyte­tilauksen ottajille alkaen kello 19

      Tilaajille
    7. 7

      Uutuusdokumentti sai ihmiset kaduille Ruotsissa: 47-vuotiaana traagisesti kuolleen Josefin Nilssonin kohtalo kuohuttaa

    8. 8

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    9. 9

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    10. 10

      Tutkimus: Tasa-arvo ei muuta sitä, mistä naiset ja miehet pitävät toisissaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    2. 2

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempi

      Tilaajille
    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    5. 5

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    6. 6

      EU hyväksyi uudet digi­tekijän­oikeudet: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      ”Epäilyttävien miesten” nähtiin piilottelevan jäte­säkkejä metsään Sipoossa – Poliisi sai kiinni kansainvälisen rikollisryhmän

    8. 8

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    9. 9

      Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

    10. 10

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Älä Antti koske siihen” – Sipilä sätti Rinnettä Sdp:n verotushaluista, mutta hänen eleensä varasti huomion

    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää