Mielipide
9.-luokkalainen HS:n mielipidepalstalla: Nuoret maksavat aikuisten vastuunpakoilusta ilmastoasioissa
Viime aikoina olen kuullut monen itseäni vanhempaan sukupolveen kuuluvan sanovan uskovansa joko teknologian tai nuorten pelastavan meidät ilmastonmuutokselta. Mielestäni usko kumpaan tahansa on vastuunpakoilua, usein varmastikin tiedostamatonta sellaista.
Teknologia mahdollistaa vaikka mitä ja on kieltämättä yksi apu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tarvitsemme kuitenkin tekoja nyt, emme kuukauden kuluttua tai vuoden päästä. Emme voi luottaa siihen, että tarvittava teknologia kehitetään ja saadaan maailmanlaajuisesti käyttöön ja että sen vaikutukset näkyisivät käytännössä tarpeeksi nopeasti – ennen kuin ilmasto lämpenee 1,5 tai jopa 3 astetta.
Toinen toivo, johon moni aikuinen turvautuu, on nuoriso. On selvää, että me nuoret ja nuoret aikuiset joudumme ottamaan suuren vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mutta se ei poista kaikkien meidän vastuuta maapallostamme ja muista ihmisistä. Tuntuu kuitenkin, että ihmiset, jotka rakentavat toivonsa nuorten varaan, eivät halua tehdä itse tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Voivottelua siitä, miten pitäisi tehdä paremmin, kuulee kyllä, mutta käytännössä harva haluaa muuttaa omia tottumuksiaan, vaikka heillä olisi siihen kaikki mahdollisuudet.
Tämä näkyy myös nyt käytävässä vaalitaistossa. Melkein kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että ilmastotavoitteita on kiristettävä, mutta samalla kalastellaan yksityisautoilijoiden ääniä eikä haluta vähentää lihansyöntiä. Kysyttäessä, mitä Suomen pitää sitten tehdä, vastaukseksi saa monien vuosien päästä vastaan tulevia aikarajoja ja muistutuksia hallituksen yksittäisistä ympäristöteoista.
Perjantaina 15. maaliskuuta järjestettiin maailmanlaajuinen koululakko ja siihen liittyviä mielenosoituksia, joihin osallistuttiin ympäri Suomea. Osalle aikuisista tämä näyttäytyy hienona esimerkkinä siitä, miten nuoret pelastavat tämän maapallon, kun kerran ovat niin aktiivisia ja tiedostavia. Mielenosoitusten tulisi kuitenkin kertoa meille kaikille siitä pelosta ja ahdistuksesta, joka nuorilla on maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Niiden pitäisi saada jokainen aikuinen miettimään omia tottumuksiaan ja vaatimaan päättäjiltä konkreettisia tekoja ilmaston puolesta. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset suurenevat ajan kuluessa ja nuoret joutuvat maksamaan ne.
Jotta pystymme turvaamaan tulevaisuudessa jokaiselle hyvän elämän ja suojelemaan luonnon moninaisuutta, tarvitsemme kunnianhimoisia päätöksiä, vaikka ne tapahtuisivatkin oman lompakkomme tai mukavuutemme kustannuksella. Tämä tarkoittaa sekä yksityishenkilöiden kulutustottumusten muutosta että päättäjiltä kunnianhimoisia päätöksiä, jotka takaavat koko suomalaisen yhteiskunnan vastuullisuuden ilmastoasioissa.
Anna Colussi
9.-luokkalainen, Espoo
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Teknologia mahdollistaa vaikka mitä ja on kieltämättä yksi apu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tarvitsemme kuitenkin tekoja nyt, emme kuukauden kuluttua tai vuoden päästä. Emme voi luottaa siihen, että tarvittava teknologia kehitetään ja saadaan maailmanlaajuisesti käyttöön ja että sen vaikutukset näkyisivät käytännössä tarpeeksi nopeasti – ennen kuin ilmasto lämpenee 1,5 tai jopa 3 astetta.
Toinen toivo, johon moni aikuinen turvautuu, on nuoriso. On selvää, että me nuoret ja nuoret aikuiset joudumme ottamaan suuren vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mutta se ei poista kaikkien meidän vastuuta maapallostamme ja muista ihmisistä. Tuntuu kuitenkin, että ihmiset, jotka rakentavat toivonsa nuorten varaan, eivät halua tehdä itse tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Voivottelua siitä, miten pitäisi tehdä paremmin, kuulee kyllä, mutta käytännössä harva haluaa muuttaa omia tottumuksiaan, vaikka heillä olisi siihen kaikki mahdollisuudet.
Tämä näkyy myös nyt käytävässä vaalitaistossa. Melkein kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että ilmastotavoitteita on kiristettävä, mutta samalla kalastellaan yksityisautoilijoiden ääniä eikä haluta vähentää lihansyöntiä. Kysyttäessä, mitä Suomen pitää sitten tehdä, vastaukseksi saa monien vuosien päästä vastaan tulevia aikarajoja ja muistutuksia hallituksen yksittäisistä ympäristöteoista.
Perjantaina 15. maaliskuuta järjestettiin maailmanlaajuinen koululakko ja siihen liittyviä mielenosoituksia, joihin osallistuttiin ympäri Suomea. Osalle aikuisista tämä näyttäytyy hienona esimerkkinä siitä, miten nuoret pelastavat tämän maapallon, kun kerran ovat niin aktiivisia ja tiedostavia. Mielenosoitusten tulisi kuitenkin kertoa meille kaikille siitä pelosta ja ahdistuksesta, joka nuorilla on maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Niiden pitäisi saada jokainen aikuinen miettimään omia tottumuksiaan ja vaatimaan päättäjiltä konkreettisia tekoja ilmaston puolesta. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset suurenevat ajan kuluessa ja nuoret joutuvat maksamaan ne.
Jotta pystymme turvaamaan tulevaisuudessa jokaiselle hyvän elämän ja suojelemaan luonnon moninaisuutta, tarvitsemme kunnianhimoisia päätöksiä, vaikka ne tapahtuisivatkin oman lompakkomme tai mukavuutemme kustannuksella. Tämä tarkoittaa sekä yksityishenkilöiden kulutustottumusten muutosta että päättäjiltä kunnianhimoisia päätöksiä, jotka takaavat koko suomalaisen yhteiskunnan vastuullisuuden ilmastoasioissa.
Anna Colussi
9.-luokkalainen, Espoo
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Mielenosoitus Seuraa
- Nuoret Seuraa
- Ympäristö Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24