Mielipide    |   Vieraskynä

Ulkosuomalaiset eivät saa unohtua vaaleissa

Ulkosuomalaisille tärkeitä teemoja tulisi nostaa esiin, ja äänestämistä olisi edelleen helpotettava. Jopa omien vaalipiirien perustamista voitaisiin harkita.

Huhtikuun eduskuntavaaleissa yli neljännesmiljoona ulkomailla asuvaa äänioikeutettua voi äänestää postitse ilman vaali­virkailijan läsnäoloa. Suomen vaalilainsäädännössä muutos on ennennäkemätön: se koskee suurin piirtein samankokoista joukkoa kuin maassa on ruotsia äidin­kielenään puhuvia.

Määrästään huolimatta ulkosuomalaiset ovat jääneet vaaleissa pitkälti huomioimatta. Heille tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi sosiaaliturvaan, paluumuuttoon ja verotukseen liittyvät kysymykset, opiskelu ja koulutus – muun muassa opinto- ja kesätyömahdollisuudet – sekä osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvät kysymykset. Keskeisiä ovat myös kaksoiskansalaisuuden puolustaminen ja äänestämisen helpottaminen. Puolueiden kampanjoissa tai mediassa ulkosuomalaisten asiat eivät kuitenkaan ole nousseet esiin.

Suomen nykyisessä vaalijärjestelmässä ulkosuomalaisten äänet hajaantuvat eri vaalipiireihin. Tämä aiheuttaa vakavia ongelmia ulkosuomalaisten täysipainoisen poliittisen osallistumisen ja jopa poliittisen edustuksellisuuden toteutumiselle. Lisäksi pitkät etäisyydet äänestyspaikalle ovat heikentäneet osallistumismotivaatiota. Äänestämisen esteet ovat keskeinen syy siihen, että ulkosuoma­laisten äänestysaktiivisuus on pysytellyt eduskunta- ja presidentin­vaaleissa kymmenen prosentin tuntumassa.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (2/2019) julkaistava, yhdessä Hannu Lahtisen kanssa tehty tutkimuksemme osoittaa, että ulkomailla asuvista äänioikeutetuista viisi kuudesosaa (84 prosenttia) ei äänestänyt kertaakaan vuosina 2012–2015 järjestetyissä vaaleissa. Sukupuolten väliset erot ovat pieniä, yleisesti ottaen alle prosenttiyksikön luokkaa.

Sen sijaan eroja syntyy erilaisista maastamuuttoon ja kansallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Jos ulkosuomalaisen äidinkieli on suomi, hänellä ja hänen vanhemmillaan on pelkkä Suomen kansalaisuus tai maastamuutosta on lyhyt aika, hän äänestää muita ulkosuomalaisia toden­näköisemmin.

Suomi on ollut eurooppalaisessa vertailussa jälkijunassa ulkomailla asuvien äänioikeutettujen poliittisen osallisuuden edellytysten parantamisessa. Vaatimukset kirjeäänestyksen käyttöönotosta voimistuivat uuden kansalaisuuslain tultua voimaan vuonna 2003. Laki salli kaksoiskansalaisuuden ja lisäsi siten potentiaalisten äänioikeutettujen määrää. Kirjeäänestys toteutui syksyllä 2017 eduskunnan hyväksyttyä esityksen vaalilain muuttamiseksi.

Kirjeäänestyksen suora vaikutus äänestämiseen on todennäköisesti varsin rajallinen niiden kohdalla, jotka ovat asuneet ulkomailla pitkään – tai koko elämänsä – ja joiden sosiaalisissa verkostoissa ei juuri ole muita suomalaisia. Mutta jos äänestämisestä tulee kirjeäänestyksen ansiosta yleistä ulkosuomalaisten keskuudessa, yhä useampi saattaa aktivoitua äänestämään.

Kirjeäänestys voi myös edistää ­ulkosuomalaisen äänestäjäreservin tunnistamista ja huomioimista.

Kirjeäänestyksen käyttöönoton kaltaisissa uudistuksissa on keskeistä, että niiden tavoitteiden toteutumista ja laajempia vaikutuksia tarkastellaan perusteellisesti. Tämä on myös edellytys jatkokehittämiselle.

Suomessa on yksilötason rekisteriaineistojen ja kerätyn kyselytutkimusaineiston pohjalta erinomaiset mahdollisuudet arvioida ulkosuomalaisten poliittista vaikuttamista tavalla, joka hyödyttää sekä tie­teellistä tutkimusta että poliittista päätöksen­tekoa. Tutkimushankkeita on parhaillaankin käynnissä.

Yksi jatkokehittelyn mahdollisuus on pohtia vaalipiirien perustamista ulkosuomalaisille. Vaalipiirejä voisi olla yhdestä neljään – esimerkiksi Ruotsin, muun Euroopan, Pohjois-Amerikan ja muun maailman vaalipiirit. Ulkosuomalaisten äänioikeutettujen määrä vastaa Keski-Suomen vaalipiirin äänioikeutettujen määrää, joten kansanedustajiakin voitaisiin valita saman verran, kymmenen. Uudistuksen onnistuminen vaatisi ulkosuomalaisten omaa aktiivisuutta ja suomalaisten puolueiden aktivoitumista ulkomailla. Vastaava järjestely on käytössä esimerkiksi Italiassa, eikä ole syytä olettaa, ettei se toimisi myös Suomessa.

Kun varsin vanhentunutta lainsäädäntöä uudistetaan, on pidettävä mielessä ulkosuomalaisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Johanna Peltoniemi ja Hanna Wass

Peltoniemi on tutkijatohtori ja Wass professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    4. 4

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    5. 5

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Katso kartasta, kuuluuko kuntasi nihkeisiin vai innokkaisiin

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    8. 8

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    9. 9

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    10. 10

      Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    5. 5

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    6. 6

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    7. 7

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    8. 8

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    9. 9

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää