Maahanmuuttajien osaamista tulisi hyödyntää paremmin

Suomessa asuu paljon työttömiä, korkeasti koulutettuja maahan­muuttajia kansainvälisten osaajien puolisoista Suomessa korkeakoulu­tutkinnon suorittaneisiin ihmisiin. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee huolestuttavasti tulevina vuosikymmeninä. Suomea uhkaa osaavan työvoiman pula.

­Ongelmaa tulisi ratkaista kiinnittämällä huomiota maassa jo asuvien maahanmuuttajien osaamisen kartoittamiseen sekä työllistymisen ja työ­uralla etenemisen tukemiseen.

Maahanmuuttajien työllistymistä estävät monet asiat. Puutteellinen suomen kielen taito, ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamisen vaikeus ja työnantajien kielteiset asenteet voivat vaikeuttaa etenkin asiantuntijatehtäviin pääsyä. Toisaalta Suomessa toimii useita monikansallisia yrityksiä, joiden työkieli on englanti ja joissa kansainvälistä osaamista arvostetaan. Ne eivät silti ratkaise koko ongelmaa.

Tutkimuksissa on havaittu, että Suomessa hankittu työkokemus voi edistää maahanmuuttajan työuran kehittymistä, vaikka se työkokemus ei olisi hänen omalta alaltaan. Ensimmäiset työpaikat, kuten työharjoittelut ja koulutusta vastaamattomat työt, voivat parantaa elämänlaatua, sillä ihmisellä on tarve olla hyödyksi. Lisäksi ne auttavat omaksumaan suomen kieltä, kulttuuria ja muita työ­elämässä vaadittavia tai­toja. Töissä solmitut sosiaaliset suhteet osoittautuvat usein arvokkaiksi uusiin tehtäviin haettaessa.

Kouluttautuneen ja työkokemusta hankkineen maahanmuuttajan voi kuitenkin olla vaikea hyväksyä, että ammatillinen asema ja taloustilanne heikentyvät uudessa kotimaassa. Näin ollen esimerkiksi uraohjauksessa tulisi painottaa Suomessa hankitun työkokemuksen merkitystä: lähes mikä tahansa työ voi olla urakehityksen kannalta parempi vaihtoehto kuin työttömyys.

Suomessa olevan kansainvälisen osaamisen hyödyntämisen tärkeyteen on havahduttu, ja esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelma ja International House Helsinki -palvelu pyrkivät kehittämään ja tarjoamaan tukipalveluita sekä kansainvälisille työntekijöille että työnantajille.

Monet työnantajat kuitenkin luottavat edelleen enemmän suomalaiseen kuin ulkomaalaiseen työtodistukseen. Asenteiden on muututtava, jotta ulkomailla kartutettu osaaminen lasketaan heikkouden sijaan vahvuudeksi. Koulutetuilla maahanmuuttajilla on usein kulttuurista ja kielellistä pääomaa, jota yritykset voivat hyödyntää kansainvälisille markkinoille pyrkiessään. Suomessa väestön monimuotoistuessa kulttuurisia ja kielellisiä taitoja tarvitaan myös asiakaspalvelutehtävissä.

Julkisilla ja yksityisillä työnantajilla on oltava välineitä sekä ulkomailla että Suomessa hankitun työkokemuksen ja koulutuksen tunnistamiseen. Yksi keino on tiedon ja toimiviksi todettujen käytäntöjen levittäminen työnantajien omissa verkostoissa ja rekrytoijien seuraamissa medioissa. Näin esimerkiksi koulutusta vastaamatonkin suomalainen työkokemus voitaisiin hyväksyä tärkeäksi kulttuurisen tietämyksen ja päämäärätietoisuuden osoitukseksi.

Koulutettujen maahanmuuttajien kantaväestöä heikompi työllisyys­tilanne kertoo siitä, että julkista keskustelua ja tarinoita hyvin Suomeen työllistyneistä kansainvälisistä osaajista tarvitaan lisää.

Vaikka koulutettu maahanmuuttaja aloittaisi Suomessa työuransa esimerkiksi lehdenjakajana tai tarjoilijana, hänellä on oltava mahdollisuus riittävään toimeentuloon ja mielekkääseen urakehitykseen. Pitkäjänteinen, tavoitteellinen ja henkilökohtainen ohjaus voi myös auttaa maahanmuuttajaa etenemään kykyjään vastaaviin työtehtäviin.

Työllistämispalveluihin on kohdistettava riittävästi resursseja, jotta ohjausta tarvitsevat – niin maahanmuuttajat kuin kantaväestökin – saavat oikeanlaista palvelua. Koulutetut maahanmuuttajat hyötyisivät ohjaustilanteissa oman alansa asiantuntijasta, joka osaa realistisesti kertoa kyseisen alan työtilanteesta ja työllistymispoluista. Urapolun suunnittelu olisi kauaskatseista ja tavoitteellista. Tämä on tärkeää sekä motivaation ylläpidon että jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Suomi ikääntyy, ja työikäisten määrä pienenee. Meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä maahanmuuttajien taitoja ja työvoimaa.

Anu Yijälä ja Tiina Luoma

Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Polkuja työhön -hankkeessa.