Tosi miesten viimeinen taisto: Se pieni ero jyllää politiikassa, mutta ei ehkä kauan

Eduskunta­vaalit nostivat esiin, että politiikka jakaa ihmisiä uusilla tavoilla. Maahan­muutto ja ilmasto­kysymys näyttivät tuovan kannatusta puoluekentän oikealla ja vasemmalla laidalla. Niiden rinnalla vavisutti kuitenkin myös havainto siitä, että miehet ja naiset saattavat ajautua eri leireihin. Ennen muuta miehet äänestivät perussuomalaisia, ja nuoret naiset menestyivät etenkin vihreissä ja vasemmistossa. Naisia onkin eduskunnassa enemmän kuin koskaan.

Onko politiikka siis polarisoitumassa vastakkaisiin leireihin?

Eduskuntavaaleista ei ole vielä tutkimusta, mutta viime kunnallisvaaleista on. Helsingin yliopistossa selvitettiin sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvistin johdolla ehdokkaiden kantoja vaalikoneissa kuntavaaleissa 2012 ja 2017.

Ylen vaalikoneesta tehty tutkimushttps://psyarxiv.com/fytnx/ (Psyarxiv-tietokannassa) kuvaa, kuinka maahanmuutto ja ympäristökysymykset polarisoivat ehdokkaita, kun heidän kantojensa muutosta mitattiin vuodesta 2012 vuoteen 2017. Näinä pakolaiskriisin vuosina suhtautuminen pakolaisiin muuttui myönteisemmäksi kaikissa puolueissa paitsi perussuomalaisissa. Samaan aikaan ympäristökysymykset menettivät merkitystään perussuomalaisten ja myös keskustan ja kokoomuksen ehdokkaiden joukossa.

Tutkimus selvitti myös, miten nais- ja miesehdokkaat vastasivat https://psyarxiv.com/v4m8c/Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneiden kysymyksiin. Puoluekanta oli tärkeämpi poliittisten mielipiteiden ennustaja kuin sukupuoli, mutta samaan aikaan näkyi myös poliittisia eroja, jotka erottivat miehiä ja naisia. Naiset kannattivat miehiä enemmän julkista sektoria ja julkisia palveluita. He olivat miehiä liberaalimpia: perinteiset perhearvot eivät olleet naisille erityisen tärkeitä, ja he kannattivat samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Miehet taas eivät pitäneet julkisia palveluja niin tähdellisenä ja kannattivat enemmän konservatiivisia perhearvoja.

Onko politiikka sitten polarisoitumassa? Vastaus on ei ja kyllä.

Tulokset vahvistavat yleisesti länsimaissa havaittua linjaa, että äänestäjien enemmistö ei ole Suomessakaan jakautunut entistä jyrkempiin leireihin. Edes asenteet maahanmuuttajia kohtaan eivät muuttuneet entistä kovemmiksi.

Politiikan polarisoitumista nousi kuitenkin esiin siten, että sitä ajoivat selkeästi erottuvat valikoidut ryhmät. Maahanmuuttokysymyksessä perussuomalaiset tekivät eroa muihin ja kasvattivat poliittisten mielipiteiden polarisaatiota. Naisten ja miesten polarisaatiota taas pitivät yllä ennen muuta oikeistopuolueiden ehdokkaina olleet varttuneet ja varakkaat miehet. Tämä joukko erosi mielipiteiltään tietenkin vasemmiston ehdokkaista mutta myös oikeistolaisista naisista. Oikeistossa olikin varsin suuria eroja naisten ja miesten välillä.

Naiset olivat miehiä yksituumaisemmin yhteisellä linjalla. Tässä on oma järkensä: hyvinvointivaltio julkisine palveluineen on antanut naisille mahdollisuuden kouluttautua ja hakeutua työelämään. Avioliitto ei ole enää taloudellisista syistä elämän ehdoton perusta. Ja kun perhearvot eivät purista, naisilla on varaa sallia myös samaa sukupuolta olevien avioliitto.

Molemmissa tapauksissa polarisaation ydinjoukkona ovat miehet, jotka ilmeisesti myös vahvistavat toistensa uskoa omissa ryhmissään niin, että mielipiteet jyrkkenevät. Tutkijat ympäri maailmaa ovat ymmällään tämän miesten ryhmäkäyttäytymisen edessä, jota ei oikein osata vielä selittää. On arveltu, että hyvissä asemissa olevilla miehillä on eniten menetettävää, ja ehkä siksi he haluavat rajata naisia perinteisiin rooleihin, joissa nämä eivät uhkaa miesten asemaa. Mutta selityksiä on etsitty persoonallisuuspiirteistä ja jopa biologisista ominaisuuksista, kuten verenpaineesta. Mene ja tiedä.

Miten tahansa – jos haluat mennä poliittiseen liikkeeseen, jossa miehet ovat selkeästi miehiä ja naiset naisia, suuntaa oikeistopuolueeseen ja hakeudu seurueeseen, jossa on varttuneita ja varakkaan näköisiä, konservatiivisesti pukeutuneita miehiä.

Toimi kuitenkin suhteellisen nopeasti. Kun me vanhemmat sukupolvet siirrymme vähitellen taivaalliseen laulukuoroon, vaaleissa alkavat hallita nuoremmat sukupolvet, jotka ovat lapsuudesta lähtien tottuneet näkemään paljon koulutettuja ja työelämässä mukana olevia naisia. Ikääntyvien miesäänestäjien ylläpitämä miesten ja naisten ero voi alkaa kutistua ja saattaa vähitellen kadota kokonaan.

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.