Mielipide
Lapsella on oikeus suomen tai ruotsin kielen opetukseen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Varhaiskasvatuksella on merkitystä Suomeen muuttaneiden perheiden lasten kotoutumisessa, kuten kirjoituksessa ”Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikkulapsista on vieraskielisiä” (HS 18.4.)https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006075990.html todettiin. Yksi keskeinen tekijä on suomen tai ruotsin kielen oppiminen.
Kaksi- ja monikielisyys äidinkielinä yleistyvät. Kun vieraskielisten perheiden lapset tulevat suomenkieliseen varhaiskasvatukseen, he vasta aloittavat suomen kielen oppimisen. Sama koskee ruotsin kielen oppimista ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Jotta lapset voivat osallistua, kehittyä ja oppia uutta yhdenvertaisina suomea äidinkielenä puhuvien kanssa, he tarvitsevat ikätasoaan vastaavan kielitaidon. Tämä ei tapahdu itsestään. Riittävän aikaisella, oikein kohdennetulla kielenopetuksella edistetään vieraskielisten lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Kielen oppiminen mahdollistaa lasten ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymisen opetuskielellä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH 2018) mukaisesti suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti kielellisten taitojen ja valmiuksien eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien. Kielen opettaminen on osa laadukasta, pedagogisesti suunniteltua varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
Jotta kaikki lapset saisivat kieli- ja kulttuuritaustoista riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen, jokaiseen lapsiryhmään, jossa on useita suomen oppijoita, tarvitaan perushenkilöstön lisäksi suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia sekä varhaiskasvatukseen että esiopetukseen. Heidän lisäkseen tarvitaan alueellisia, konsultoivia varhaiskasvatuksen opettajia, jotka ohjaavat koko henkilöstöä tukemaan vieraskielisten lasten suomen ja ruotsin kielen kehitystä.
Suomenopettajat ry suosittaa, että varhaiskasvatus- ja perusopetuslaissa määritellään kieli- ja kulttuuritietoisuuteen sekä kielenopetukseen erikoistuneen konsultoivan varhaiskasvatuksen opettajan sekä päiväkodissa ryhmämitoituksen ulkopuolella työskentelevän kielenopetukseen erikoistuneen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudet. Lisäksi kyseiseen kelpoisuuteen johtavaa koulutusta tulee tarjota yliopistoissa.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslakiin tulee lisätä kirjaus lapsen oikeudesta suomen ja ruotsin kielen opetukseen, ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rahoitus suomen ja ruotsin kielen opetuksen osalta tulee ratkaista.
Jenni Alisaari
puheenjohtaja
Marjaana Gyekye
Nina Thurin
varhaiskasvatuksen työryhmä
Suomenopettajat ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Kaksi- ja monikielisyys äidinkielinä yleistyvät. Kun vieraskielisten perheiden lapset tulevat suomenkieliseen varhaiskasvatukseen, he vasta aloittavat suomen kielen oppimisen. Sama koskee ruotsin kielen oppimista ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Jotta lapset voivat osallistua, kehittyä ja oppia uutta yhdenvertaisina suomea äidinkielenä puhuvien kanssa, he tarvitsevat ikätasoaan vastaavan kielitaidon. Tämä ei tapahdu itsestään. Riittävän aikaisella, oikein kohdennetulla kielenopetuksella edistetään vieraskielisten lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Kielen oppiminen mahdollistaa lasten ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymisen opetuskielellä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH 2018) mukaisesti suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti kielellisten taitojen ja valmiuksien eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien. Kielen opettaminen on osa laadukasta, pedagogisesti suunniteltua varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
Jotta kaikki lapset saisivat kieli- ja kulttuuritaustoista riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen, jokaiseen lapsiryhmään, jossa on useita suomen oppijoita, tarvitaan perushenkilöstön lisäksi suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia sekä varhaiskasvatukseen että esiopetukseen. Heidän lisäkseen tarvitaan alueellisia, konsultoivia varhaiskasvatuksen opettajia, jotka ohjaavat koko henkilöstöä tukemaan vieraskielisten lasten suomen ja ruotsin kielen kehitystä.
Suomenopettajat ry suosittaa, että varhaiskasvatus- ja perusopetuslaissa määritellään kieli- ja kulttuuritietoisuuteen sekä kielenopetukseen erikoistuneen konsultoivan varhaiskasvatuksen opettajan sekä päiväkodissa ryhmämitoituksen ulkopuolella työskentelevän kielenopetukseen erikoistuneen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudet. Lisäksi kyseiseen kelpoisuuteen johtavaa koulutusta tulee tarjota yliopistoissa.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslakiin tulee lisätä kirjaus lapsen oikeudesta suomen ja ruotsin kielen opetukseen, ja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rahoitus suomen ja ruotsin kielen opetuksen osalta tulee ratkaista.
Jenni Alisaari
puheenjohtaja
Marjaana Gyekye
Nina Thurin
varhaiskasvatuksen työryhmä
Suomenopettajat ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Kielet Seuraa
- Lapset Seuraa
- Suomen kieli Seuraa
- Varhaiskasvatus Seuraa
Kommentit