Kiinalaisen rahan valta Afrikassa kasvaa – miten käy demokratian ja ihmisoikeuksien?

Sri Lanka vuokrasi Hambantotan sataman Kiinalle 99 vuodeksi sataman rakentamisen lainanmaksun epäonnistuttua. Tämä on varoittava esimerkki Kiinan Belt and Road -politiikasta ja avokätisten lainojen ja taloudellisesti kestämättömien hankkeiden riskeistä. Kiinalla on kehittyvissä maissa selvästi itsekkäät tavoitteensa.

Maat tarvitsevat ulkomaisia investointeja, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Foreign Policyn mukaan vuosina 2001–2011 Kiina tuki Afrikkaa 75 miljardilla dollarilla; se on 20 prosenttia maanosan kehitysyhteistyöstä. Kiinan kaupallinen tuki oli 200 miljardia dollaria, usein korottomilla tai halpakorkoisilla lainoilla.

Kiinan investointien pelätään rapauttavan ympäristö-, ihmisoikeus- ja demokratiakehityksen vaatimuksia – ylivelkaantumisriskin lisäksi. Euroopan unioni nosti huolen esiin EU:n ja Kiinan huippukokouksessa 9. huhtikuuta. Loppuasiakirjassa huoli kuitattiin vesittyneellä kirjauksella, että Afrikan ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteista on keskusteltu.

Suomen tulisi pitää teemaa esillä EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kiinan kasvava vaikutusvalta pitää huomioida vahvemmin myös kehityspolitiikassamme ja kehittää tiedonsaantia Kiinan roolista. Vaikka Kiina tuo infrastruktuurihankkeisiin omat työntekijänsä paikallisten työllistämisen sijaan, monia maita houkuttelee Kiinan ”avoin sekki” vaihtoehtona tiukan ehdollisille eurooppalaisille investoinneille tai kehitysyhteistyölle.

Eurooppalaisten pitää lisätä investointeja Afrikassa, etenkin puhtaaseen energiaan, kestävään metsätalouteen ja säällisiin työpaikkoihin liittyen. Euroopan komissio onkin luvannut kasvattaa ulkoisten investointien ohjelmaansa, erityisesti Afrikkaan.

Eurooppalaisten yksityisiin sijoituksiin täytyy aina liittää selvät vaatimukset ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvästä vastuullisuudesta. Kehitysyhteistyössä pitää korostaa demokratiatyötä, se tukee luotettavan investointiympäristön kehittämistä ja edistää yksityisten investointien seurantaa.

Kiina tukee afrikkalaisia puolueita koulutuksilla ja tutustumisvierailuilla yksipuoluejärjestelmään ja lainsäädäntöön. Monipuoluepohjaista avointa demokratiaa edistävien maiden ja järjestöjen näkökulmasta tämä ei edistä kansalaisille demokratian kannalta parasta järjestelmää.

Kiina tukee aktiivisesti YK:ta mutta ei kuulu OECD:n kehitysapukomiteaan, jossa luodaan standardeja kehitysyhteistyölle. Maa ei ole sitoutunut kansainvälisiin kehitysrahoittajien vastuullisvelvoitteisiin. Kiinan mukanaolo näissä olisi tärkeää.

Investointien kestävyyden arviointia auttaa, jos kohdemaan demokratia toimii. Mitä pienemmässä piirissä päätöksiä tehdään, sitä suuremmalla riskillä kestävyysnäkökulma unohtuu.

Pasi Rajala

viestintäjohtaja, Finnfund

Anu Juvonen

toiminnanjohtaja, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry


Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.