Mielipide    |   Vieraskynä

Jatkuva oppiminen voi muuttaa yliopistoja

Jatkuvan oppimisen idea herättää kysymyksen, miten tieteellinen sivistys ja työelämän tarpeet ovat sovitettavissa yhteen.

Yliopistojen ja osin myös ammattikorkeakoulujen roolia koulutusjärjestelmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön visioiden (visio 2030) mukaan tarkoituksena muuttaa. On esitetty, että jatkuvasta oppimisesta on tehtävä Suomelle peruskoulun kaltainen kansallinen vahvuus.

Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia on muutettu tämän vuoden alusta niin, että korkeakoulujen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, kun aiemmin korkeakoulujen tuli päätehtäviensä ohella ”vain” edistää elinikäistä oppimista. Muutos saattaa vaikuttaa vähäiseltä mutta on periaatteellisesti merkittävä.

Korkeakoulutukseen hakeutumisessa on viime vuosina korostettu tutkintoa vailla olevien nuorten asemaa. Visio 2030 merkitsee huomion suuntaamista myös muihin ryhmiin. Taustalla on näkemys työelämän murroksesta – ammattien ja tarvittavien valmiuksien jatkuvasta muuttumisesta –, joka johtuu muun ohella työelämän digitalisaatiosta. Jatkuva oppiminen tarkoittaa, että työuran eri vaiheissa olevat voivat hyödyntää yksilöllisiä opintopolkuja ja kehittää ammatillista osaamistaan tarpeen mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön visiosta herää useita periaatteellisia kysymyksiä. Visio korostaa työelämälähtöisyyttä, kun taas yliopistokoulutuksen sisältöjen ja rakenteiden suunnittelu on perinteisesti nojannut tieteen edistymiseen. Jos yliopistokoulutus järjestettäisiin vain työelämälähtöisyyttä korostaen, yliopistojen perusidea hukattaisiin.

Työelämälähtöisyyteen liittyy merkittävä haaste sovittaa yhteen tieteellinen tieto ja työelämän tarve koulutuksellisiksi kokonaisuuksiksi. On tiedettävä, millaista osaamista työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat. Moniin ongelmiin on haettava ratkaisua monialaisista koulutuksista. Eri koulutusaloilla on myös erilainen asema suhteessa työelämään.

Työelämäsidonnaisessa korkeakoulutuksessa opiskelun vapauden idean toteuttaminen voi olla haastavaa. Perustuslain suojaa nauttiva opiskelun vapaus tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oikeus opiskella itseään kiinnostavia asioita.

Onnistuessaan jatkuva oppiminen huomioi eri elämäntilanteessa olevien erilaiset koulutustarpeet. Korkeakoulut voivat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi järjestää erikoistumiskoulutusta, täydennyskoulutusta sekä tutkintojen osia ­sisältävää koulutusta avoimena korkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina. Korkeakoulut voivat tuottaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa esimerkiksi tutkintokoulutusta tilaajan asettamien sisällöllisten toiveiden mukaisesti. Myös tutkintoon johtamatonta täydennyskoulutusta voidaan järjestää halutussa laajuudessa ja soveltuvin opetusjärjestelyin.

Pientä huolta on varmaankin kannettava eri koulutusmuotojen yhteismitallisuudesta – erityisesti kun puhutaan opintojen laajuudesta ja tavoitteista. Yliopisto-opetuksen mitoituksen perustana on opintopiste, eikä opintojen suoritusvaatimuksia voi laskea alemmaksi esimerkiksi siksi, että opiskelija tai tilaaja maksaa niistä.

Korkeakoulupolitiikka korostaa erilaisia väyliä korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Niin sanotun avoimen väylän käyttöä pyritään tehostamaan. Lukiolaisille suunnitellaan niin sanottuja näyttöreittejä korkeakouluihin. Väylien moninaisuus huomioi erilaiset elämäntilanteet, mutta luo samalla hankalasti hahmotettavan kokonaisuuden.

Keskeinen kysymys on, miten hyvin korkeakoulujen tarjoamat mahdollisuudet uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana tunnetaan ja miten kouluttautuminen on sovitettavissa yhteen työelämän kiireiden kanssa. Selvitysten mukaan työuran aikainen kouluttautuminen on pääosin työnantajien ja opiskelijoiden itsensä rahoittamaa.

Jatkuvan oppimisen idea vaatii työnantajilta yhteistoimintalain mukaista koulutussuunnittelua. Opiskelijoille tulee myös olla tarjolla eri elämänvaiheisiin soveltuvia toimeentulon tukimuotoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut miljoonia euroja jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Tutkintokoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen laajentaminen ei kuitenkaan onnistu ilman korkeakouluille osoitettavaa pysyvää lisärahoitusta, jota tarvitaan opetukseen ja opintoneuvontaan.

Jonna Kosonen ja Tarmo Miettinen

Kosonen on korkeakoulututkija ja Miettinen emeritusprofessori. He työskentelevät Itä-Suomen yliopistossa oikeustieteiden laitoksella.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    2. 2

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    3. 3

      Leijonat ja Venäjä pelaavat huippuottelua, tilanne avauserän jälkeen 0–0, HS seuraa hetki hetkeltä jääkiekon MM-välierää

    4. 4

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    5. 5

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    6. 6

      Saksan juutalaisia varoitettiin kipan käytöstä

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    8. 8

      Neuvostoliitto aloitti suomalaisten aivopesun heti sodan jälkeen – Näin länsi iski takaisin

      Tilaajille
    9. 9

      Entä jos etelänlomalle voisikin matkustaa junalla? Ruotsalaiset matkatoimistot ovat jo haistaneet markkinaraon

    10. 10

      Kaksivuotias tyttäreni tunnistaa jo yli 50 lintulajia – mutta olisiko kasvattajana järkevämpää heittää lintukirjat roskikseen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    2. 2

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    3. 3

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    4. 4

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    6. 6

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    7. 7

      Metalliromun seasta löytyi säteilevä laite – Säteilyturvakeskuskaan ei tiedä, mikä se on

    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      Kommentti: Rinne heitti Heinäluoman bussin alle komissaarikisassa – Mutta paljastiko yksi sana saman kohtalon Urpilaiselle?

    10. 10

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää