Mielipide
Tarvitsemme demokratiaa, joka hillitsee yksilön vapautta tehdä mitä huvittaa
Saska Saarikoskea hämmentäähttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006098177.html, kuinka kevyesti yksilönvapaus ohitetaan suomalaisessa keskustelussa ja kuinka tiukkapipoisesti suomalaiset suhtautuvat nautintoaineisiin (HS Kolumni 9.5.).
Tupakka on liian helppo kysymys yksilönvapauden tarkasteluun. Paljon vakavammin yksilönvapaudet haastaa ympäristön rapautuminen.
Monet ympäristöpolitiikan keinot nojaavat Saarikosken hellimiin yksilönvapauksiin. Meitä saa neuvoa syömään kasviksia, välttämään lentämistä ja alentamaan huonelämpötilaa. Innokkaimmat motivoivat ilmastotekojaan hiilijalanjälkilaskureilla ja hyvittävät päästönsä ostamalla ikimetsää. Mutta meitä ei saa pakottaa.
Tällä synninpäästön logiikalla kurkotamme taivaisiin. Jos Suomi pyrkii 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen ja noudattaa Pariisin sopimusta, sen olisi oltava hiilineutraali noin kymmenessä vuodessa.
Usko vapaaehtoisuuteen ei perustu tutkimusnäyttöön. Käyttäytymisen tutkimus osoittaa, että informaatio-ohjaus vaikuttaa heikosti ja hitaasti. Historian tutkijoiden mukaan nopeat ja radikaalit muutokset ovat tapahtuneet pakon edessä. Teimmepä mitä tahansa, meillä on vain suuria murroksia edessämme.
Jos emme ota ilmastoraportteja vakavasti, ekosysteemit rapautuvat ja ajaudumme kroonisiin katastrofeihin. Lopputuloksena on poikkeusolojen yhteiskunta, joka kuvataan nykyisessä valmiuslainsäädännössä: valtioneuvosto säännöstelee liikkumista, viestintää, työtä, rahankäyttöä, energian ja veden kulutusta, tavaroiden määrää ja jakelua.
Jos otamme ilmastoraportit vakavasti, tarvittavat politiikkamurrokset ovat ennennäkemättömän suuria. Ne eivät kuitenkaan voi syntyä nykyisessä liberaalissa demokratiassa, joka korostaa yksilönvapauksia. Tarvitaan siirtymää kohti tasavaltalaisuutta, joka korostaa yhteistä hyvää. Tasavaltalaisuus edellyttää vahvaa taloudellista ja sääntöihin perustuvaa ohjausta.
Kyse on tottumuksesta. Liikenteessä meitä ohjataan jo nyt. On pakko ajaa oikeanpuoleisella kaistalla, pysähtyä punaisiin valoihin, noudattaa nopeusrajoituksia ja hyväksyä robotisoitu valvonta.
Lähihistoria on täynnä voimakasta sääntelyä. Öljykriisissä 1970-luvulla säännösteltiin energian käyttöä. Viinakortit suitsivat alkoholin kulutusta vielä 1960-luvulla. Lentäminen oli 1950-luvulla eliitin harrastus, koska lentolipun hinta oli lähes kymmenkertainen nykyiseen nähden. Suomi oli silloin hiilineutraali.
Sääntelyn voi tehdä houkuttelevasti. Helsingin niemellä voitaisiin kieltää yksityisautoilu, jos tilalle tarjottaisiin kaupunkipyörien tapaan vuokrattavia sähköautoja tai sähköisiä robottiautoja.
Yksilönvapaudet ovat isompi asia kuin tupakointi. Hallitsematon ilmastonmuutos uhkaa demokratiaa. Juuri nyt tarvitsemme demokratiaa, joka hillitsee yksilön vapautta tehdä mitä huvittaa – demokratiaa, joka turvaa ihmiskunnan vapauden siitä ahdingosta, johon rapautuva elinympäristö sen pakottaisi.
Janne I. Hukkinen
ympäristöpolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Tupakka on liian helppo kysymys yksilönvapauden tarkasteluun. Paljon vakavammin yksilönvapaudet haastaa ympäristön rapautuminen.
Monet ympäristöpolitiikan keinot nojaavat Saarikosken hellimiin yksilönvapauksiin. Meitä saa neuvoa syömään kasviksia, välttämään lentämistä ja alentamaan huonelämpötilaa. Innokkaimmat motivoivat ilmastotekojaan hiilijalanjälkilaskureilla ja hyvittävät päästönsä ostamalla ikimetsää. Mutta meitä ei saa pakottaa.
Tällä synninpäästön logiikalla kurkotamme taivaisiin. Jos Suomi pyrkii 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen ja noudattaa Pariisin sopimusta, sen olisi oltava hiilineutraali noin kymmenessä vuodessa.
Usko vapaaehtoisuuteen ei perustu tutkimusnäyttöön. Käyttäytymisen tutkimus osoittaa, että informaatio-ohjaus vaikuttaa heikosti ja hitaasti. Historian tutkijoiden mukaan nopeat ja radikaalit muutokset ovat tapahtuneet pakon edessä. Teimmepä mitä tahansa, meillä on vain suuria murroksia edessämme.
Jos emme ota ilmastoraportteja vakavasti, ekosysteemit rapautuvat ja ajaudumme kroonisiin katastrofeihin. Lopputuloksena on poikkeusolojen yhteiskunta, joka kuvataan nykyisessä valmiuslainsäädännössä: valtioneuvosto säännöstelee liikkumista, viestintää, työtä, rahankäyttöä, energian ja veden kulutusta, tavaroiden määrää ja jakelua.
Jos otamme ilmastoraportit vakavasti, tarvittavat politiikkamurrokset ovat ennennäkemättömän suuria. Ne eivät kuitenkaan voi syntyä nykyisessä liberaalissa demokratiassa, joka korostaa yksilönvapauksia. Tarvitaan siirtymää kohti tasavaltalaisuutta, joka korostaa yhteistä hyvää. Tasavaltalaisuus edellyttää vahvaa taloudellista ja sääntöihin perustuvaa ohjausta.
Kyse on tottumuksesta. Liikenteessä meitä ohjataan jo nyt. On pakko ajaa oikeanpuoleisella kaistalla, pysähtyä punaisiin valoihin, noudattaa nopeusrajoituksia ja hyväksyä robotisoitu valvonta.
Lähihistoria on täynnä voimakasta sääntelyä. Öljykriisissä 1970-luvulla säännösteltiin energian käyttöä. Viinakortit suitsivat alkoholin kulutusta vielä 1960-luvulla. Lentäminen oli 1950-luvulla eliitin harrastus, koska lentolipun hinta oli lähes kymmenkertainen nykyiseen nähden. Suomi oli silloin hiilineutraali.
Sääntelyn voi tehdä houkuttelevasti. Helsingin niemellä voitaisiin kieltää yksityisautoilu, jos tilalle tarjottaisiin kaupunkipyörien tapaan vuokrattavia sähköautoja tai sähköisiä robottiautoja.
Yksilönvapaudet ovat isompi asia kuin tupakointi. Hallitsematon ilmastonmuutos uhkaa demokratiaa. Juuri nyt tarvitsemme demokratiaa, joka hillitsee yksilön vapautta tehdä mitä huvittaa – demokratiaa, joka turvaa ihmiskunnan vapauden siitä ahdingosta, johon rapautuva elinympäristö sen pakottaisi.
Janne I. Hukkinen
ympäristöpolitiikan professori, Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Demokratia Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
Kommentit