Mielipide    |   Vieraskynä

Opiskelupaikkojen lisäys lievittäisi pulaa osaajista

Korkeakoulujen aloituspaikkojen tuntuva lisääminen olisi tehokas tapa saada työmarkkinoille yritysten kaipaamia koulutettuja työntekijöitä.

Noususuhdanteen aikana on normaalia, että yksittäisillä yrityksillä on vaikeuksia löytää oikeanlaisia osaajia yrityksen palvelukseen. Laajasta osaaja­pulasta voi tulla merkittävä kansan­talouden kasvun este. Osaavan työvoiman saatavuus on usein edellytys sille, että yritys uskaltaa alun perin sijoittua Suomeen tai laajentaa jo täällä olevaa toimintaansa.

Osaajapula voidaan ratkaista suurelta osin Suomen oman korkeakoulujärjestelmän avulla. Nyt järjestelmä ei kuitenkaan toimi järkevästi.

Yli 70 prosenttia uusista ylioppilaista viettää vähintään yhden välivuoden. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien ylioppilaiden osuus on ­kasvanut kymmenen viime vuoden aikana selvästi. Lisäksi useat ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret haluaisivat syventää osaamistaan korkeakoulussa.

Valtaosa suomalaisista nuorista siis haluaisi kehittyä uusiksi osaajiksi korkeakoulutuksen avulla, mutta jono korkeakouluihin on kasvanut jo yhden suuren yliopiston suuruiseksi.

Välivuotta viettävät nuoret eivät voi olla yritysten kaipaamaa osaavaa työvoimaa. Ja mitä pitempään opinnot viivästyvät, sitä varmemmin käy niin, etteivät yritykset saa nuorista haluamiaan osaajia myöskään tulevaisuudessa.

Valmistumisen jälkeisen työuran viivästyminen ei näytä hyvältä myöskään julkisen talouden näkökulmasta, sillä nuorten työpanos ei ole parhaassa käytössä ilman koulutusta.

Lisäksi ne nuoret, jotka työskentelevät ennen opintoja tai niiden ­aikana monissa alhaisen tuottavuuden ammateissa, saattavat tietämättään syrjäyttää työelämästä juuri niitä heikossa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät koskaan tule hakeutumaan koulutukseen.

Valtio voi korjata osaajapulaa kannustamalla vain vähän koulutusta saaneita ja iäkkäitä työntekijöitä takaisin työelämään. Heistä ei kuitenkaan ole helppoa tehdä yritysten kaipaamia osaajia.

Jo työelämässä olevien ihmisten uudelleen kouluttaminen julkisin varoin on nykyisen tutkimustiedon perusteella varsin kannattamatonta toimintaa. Useilta aikuisilta puuttuvat ne oppimisen perusvalmiudet, joita osaamisen päivittämisessä tarvitaan. Aikuiskoulutukseen ei kannata ladata liikaa odotuksia.

Uusia osaajia voidaan myös houkutella ulkomailta. Valtioiden välinen kilpailu osaajista on kuitenkin niin kiivasta, että Suomi ei luultavasti menesty kilpailussa huippu­osaajista muita maita paremmin. Osaajien maahanmuutto voi paikata joidenkin alojen osaajapulaa lyhyellä aikavälillä, mutta maahanmuutosta tuskin tulee kaikille aloille ­sopivaa ratkaisua osaaja­pulaan.

Osaajapula ei voi olla päättäjille täysi yllätys. Koulutusjärjestelmän sisäänottomäärät päätetään keskitetysti koulutuksen ennakoinnin ja poliittisen harkinnan avulla. Koulutustason lasku ja nykyinen osaajapula ovat seurausta epäonnistuneesta koulutuspolitiikasta, joka on jatkunut jo usean hallituskauden ajan.

Nyt katseen tulisi kääntyä tulevaisuuteen. Mikäli tavoitteena on jaettavissa olevan kakun kasvattaminen ja taloudellisen kestävyysvajeen supistaminen, tarvitaan sekä uusia kor­kean tuottavuuden työpaikkoja että näihin tehtäviin sopivia työn­tekijöitä – ihmisiä, jotka eivät tarvitse pysyviä tulonsiirtoja palkan täydennykseksi.

Kansantalouden kasvu ei saa tyrehtyä osaajapulaan heti seuraavan nousukauden alussa.

Nuoret eivät kouluttaudu yritysten tarvitsemiksi osaajiksi, ellei nuorille ole tarjolla vapaita opiskelupaikkoja. Uusien opiskelijoiden sisään­ottoa täytyy määräajaksi nostaa rajusti, jotta korkeakouluihin hakevien nuorten jono saadaan purettua mahdollisimman nopeasti.

Vaatimattomat paikkamäärien lisäykset eivät ole enää uskottavia ratkaisuja. Jonon purkautumisen jälkeen korkeakoulujen paikkoja voidaan osoittaa esimerkiksi ulkomailta tuleville tutkinto-opiskeli­joille.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen vauhdittaisi Suomen ­talouden kehitystä. Lisäksi entistä avoimempi korkeakoulujärjestelmä parantaisi mahdollisuuksien tasa-arvoa ja nuorten aikuisten tulevaisuudenuskoa.

Hannu Karhunen

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    2. 2

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    3. 3

      Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

      Tilaajille
    4. 4

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    5. 5

      Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

    6. 6

      ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

    7. 7

      Mikä selittää Eero Heinäluoman valtaisan äänivyöryn? Professori löytää kolme syytä

    8. 8

      Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

    9. 9

      Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

    10. 10

      Tästä rakennuksesta saa hakea tavaraa niin paljon kuin haluaa ympäri vuorokauden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    2. 2

      Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

    3. 3

      Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

    4. 4

      Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

    5. 5

      Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

    6. 6

      Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

    7. 7

      Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

    8. 8

      Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

    9. 9

      Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

    10. 10

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    8. 8

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    9. 9

      10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

    10. 10

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    11. Näytä lisää