Mielipide
Potilaiden tarpeisiin pitää kouluttaa lisää lääkäreitä
Heikko pääsy lääkärin vastaanotolle on Suomen terveydenhuollon suuri ongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan viime maaliskuussa noin joka viides perusterveydenhuollon potilas odotti lääkäriin pääsyä yli kuukauden. Hallituksen päämäärään – viikossa lääkäriin – pääsee vain 40 prosenttia potilaista. Erikoissairaanhoidossa tilanne on THL:n mukaan huonoin sitten vuoden 2010. Hoitojonossa oli viime huhtikuussa yli 120 000 potilasta, joista yli 17 000 oli pyrkinyt kiireettömään hoitoon yli kolme kuukautta.
Samaan aikaan kuntasektorilla lääkärivaje kasvaa ja lääkärien määrä vähenee. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa noin kuusi prosenttia lääkärien viroista oli täyttämättä lokakuussa 2018. Terveyskeskusten johtavista lääkäreistä kolmannes piti lääkärien saatavuutta huonona tai erittäin huonona.
Hoitotakuun tiukentamiseen yltäminen vaatii THL:n mukaan jopa 1 100–1 800 lääkärin lisäystä terveyskeskuksiin. Erikoissairaanhoidossa raskaiden päivystysvuorojen jakamiseen tarvittaisiin lisää työpanosta. Yksityissektorin tarpeet huomioivan ammattibarometrin mukaan yleislääkäreistä, erikoislääkäreistä ja ylilääkäreistä on pulaa koko ajan kaikkialla maassa.
Suomessa lääkäreitä on tuhatta asukasta kohden noin 3,2, kun OECD-maiden keskiarvo on 3,4. Muissa Pohjoismaissa lääkäreitä on selvästi enemmän. Pohjoismaista Suomen jälkeen toisiksi vähiten lääkäreitä on Tanskassa, jonka tasolle pääseminen vaatisi Suomessa heti yli 3 000 työikäisen lääkärin lisäystä. Muissa terveydenhuollon ammattilaisissa vastaavaa eroa ei ole.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysluonnoksen mukaan potilaiden hoito vuonna 2035 vaatisi, että vuosittain valmistuisi yli 900 uutta erikoislääkäriä. Aiemmat selvitykset ovat antaneet samansuuntaisia arvioita melkein kaikille lääketieteen erikoisaloille. Väestön ikääntyminen kasvattaa lääkärien tarvetta.
Samalla lääkärikunnan ikärakenne on muuttunut. Yli 55-vuotiaita lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, ja alle 35-vuotiaiden lääkärien määrä kasvaa. Lääkäreiden osa-aikatyö on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta mainituissa ikäluokissa se on yleisintä osa-aikaeläkkeiden ja perhevapaiden vuoksi.
Järjestelmämuutoksetkin kasvattavat lääkärien tarvetta. Työaikalaki rajoittaa yksittäisen henkilön työmäärää. Päivystysten keskittäminen on tehnyt päivystyksestä aiempaa intensiivisempää, mikä kasvattaa paineita jakaa päivystysvuoroja. Kaikki nämä tekijät edellyttävät suurempaa lääkärimäärää.
Lääkäreitä eläköityy seuraavan vuosikymmenen ajan lähes 600 vuosittain. Kotimaisen lääkärikoulutuksen sisäänotto oli pitkään 600 vuodessa, mutta on ollut nyt muutaman vuoden 750. Kotimaassa valmistuvat lääkärit alkavat ylittää työvoimasta poistuvien lääkärien määrän 2020-luvulla. Muutos jää kauas arvioidusta lääkäritarpeesta eikä riitä nostamaan lääkärimääriä Suomessa pohjoismaiselle tasolle.
Suomeen on 2000-luvulla virrannut ulkomailta lääkäreitä paikkaamaan pulaa. Kuntasektorilla jopa kymmenen prosenttia lääkäreistä on ulkomaalaistaustaisia. Myös kotimaiset opiskelijat ovat reagoineet; Kela maksoi vuonna 2018 opintotukea yli tuhannelle lääkäriopiskelijalle ulkomailla. Heistä noin 60 prosenttia aikoo valmistuttuaan Suomeen töihin. Nuorisolle lääkärien työmarkkinat näyttävät täällä houkuttelevilta. Lääkärit ovat olleet täystyöllistettyjä vuosikymmeniä. He ovat arvostettuja ja osaavia ammattilaisia.
Pitkistä jonoista ja kasvavasta lääkäritarpeesta huolimatta Lääkäriliitto esittää lääkärikoulutukseen otettavien määrän tuntuvaa vähennystä. Terveydenhuollon tarpeita ajatellen koulutettavien määrää pitäisi lisätä. Sisäänotot tulee asettaa tasolle, jolla potilaiden tarpeisiin voidaan vastata. Kouluttamalla lääkärit kotimaassa noudatetaan eettisen rekrytoinnin periaatteita sekä vahvistetaan lääketieteen huippututkimuksen ja koulutuksen asemaa ja vaikuttavuutta.
Vaikka lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, korkean tuottavuuden ammattilaiset eivät jää työttömiksi. Lääkärien työmarkkinoilla ei ole kohtaanto-ongelmaa vaan liian vähän tekijöitä suhteessa tarpeeseen.
Juho Ruskoaho ja Sanja Mursu
Ruskoaho on työmarkkinatutkija ja Mursu osaamisen kehittämisen asiantuntija KT Kuntatyönantajilla.
Samaan aikaan kuntasektorilla lääkärivaje kasvaa ja lääkärien määrä vähenee. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa noin kuusi prosenttia lääkärien viroista oli täyttämättä lokakuussa 2018. Terveyskeskusten johtavista lääkäreistä kolmannes piti lääkärien saatavuutta huonona tai erittäin huonona.
Hoitotakuun tiukentamiseen yltäminen vaatii THL:n mukaan jopa 1 100–1 800 lääkärin lisäystä terveyskeskuksiin. Erikoissairaanhoidossa raskaiden päivystysvuorojen jakamiseen tarvittaisiin lisää työpanosta. Yksityissektorin tarpeet huomioivan ammattibarometrin mukaan yleislääkäreistä, erikoislääkäreistä ja ylilääkäreistä on pulaa koko ajan kaikkialla maassa.
Suomessa lääkäreitä on tuhatta asukasta kohden noin 3,2, kun OECD-maiden keskiarvo on 3,4. Muissa Pohjoismaissa lääkäreitä on selvästi enemmän. Pohjoismaista Suomen jälkeen toisiksi vähiten lääkäreitä on Tanskassa, jonka tasolle pääseminen vaatisi Suomessa heti yli 3 000 työikäisen lääkärin lisäystä. Muissa terveydenhuollon ammattilaisissa vastaavaa eroa ei ole.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysluonnoksen mukaan potilaiden hoito vuonna 2035 vaatisi, että vuosittain valmistuisi yli 900 uutta erikoislääkäriä. Aiemmat selvitykset ovat antaneet samansuuntaisia arvioita melkein kaikille lääketieteen erikoisaloille. Väestön ikääntyminen kasvattaa lääkärien tarvetta.
Samalla lääkärikunnan ikärakenne on muuttunut. Yli 55-vuotiaita lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, ja alle 35-vuotiaiden lääkärien määrä kasvaa. Lääkäreiden osa-aikatyö on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta mainituissa ikäluokissa se on yleisintä osa-aikaeläkkeiden ja perhevapaiden vuoksi.
Järjestelmämuutoksetkin kasvattavat lääkärien tarvetta. Työaikalaki rajoittaa yksittäisen henkilön työmäärää. Päivystysten keskittäminen on tehnyt päivystyksestä aiempaa intensiivisempää, mikä kasvattaa paineita jakaa päivystysvuoroja. Kaikki nämä tekijät edellyttävät suurempaa lääkärimäärää.
Lääkäreitä eläköityy seuraavan vuosikymmenen ajan lähes 600 vuosittain. Kotimaisen lääkärikoulutuksen sisäänotto oli pitkään 600 vuodessa, mutta on ollut nyt muutaman vuoden 750. Kotimaassa valmistuvat lääkärit alkavat ylittää työvoimasta poistuvien lääkärien määrän 2020-luvulla. Muutos jää kauas arvioidusta lääkäritarpeesta eikä riitä nostamaan lääkärimääriä Suomessa pohjoismaiselle tasolle.
Suomeen on 2000-luvulla virrannut ulkomailta lääkäreitä paikkaamaan pulaa. Kuntasektorilla jopa kymmenen prosenttia lääkäreistä on ulkomaalaistaustaisia. Myös kotimaiset opiskelijat ovat reagoineet; Kela maksoi vuonna 2018 opintotukea yli tuhannelle lääkäriopiskelijalle ulkomailla. Heistä noin 60 prosenttia aikoo valmistuttuaan Suomeen töihin. Nuorisolle lääkärien työmarkkinat näyttävät täällä houkuttelevilta. Lääkärit ovat olleet täystyöllistettyjä vuosikymmeniä. He ovat arvostettuja ja osaavia ammattilaisia.
Pitkistä jonoista ja kasvavasta lääkäritarpeesta huolimatta Lääkäriliitto esittää lääkärikoulutukseen otettavien määrän tuntuvaa vähennystä. Terveydenhuollon tarpeita ajatellen koulutettavien määrää pitäisi lisätä. Sisäänotot tulee asettaa tasolle, jolla potilaiden tarpeisiin voidaan vastata. Kouluttamalla lääkärit kotimaassa noudatetaan eettisen rekrytoinnin periaatteita sekä vahvistetaan lääketieteen huippututkimuksen ja koulutuksen asemaa ja vaikuttavuutta.
Vaikka lääkäreitä koulutettaisiin enemmän, korkean tuottavuuden ammattilaiset eivät jää työttömiksi. Lääkärien työmarkkinoilla ei ole kohtaanto-ongelmaa vaan liian vähän tekijöitä suhteessa tarpeeseen.
Juho Ruskoaho ja Sanja Mursu
Ruskoaho on työmarkkinatutkija ja Mursu osaamisen kehittämisen asiantuntija KT Kuntatyönantajilla.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vieraskynä Seuraa
- Hallitus Seuraa
- Hyvinvointi Seuraa
- Koulutus Seuraa
- Lääketiede Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Sosiaali- ja terveydenhuolto Seuraa
- Työelämä Seuraa
Kommentit