Vuoden 1919 kieltolaille oli hyvät perusteet: ruokaviljaa poltettiin viinaksi ja töissä oltiin humalassa - Mielipide | HS.fi

Vuoden 1919 kielto­laille oli hyvät perusteet: ruoka­viljaa poltettiin viinaksi ja töissä oltiin humalassa

Epäonnistuneen lain kumoamista ehdotettiin eduskunnassa jo vuonna 1924, mutta vasta vuoden 1932 huhtikuussa väkijuomalain myötä kieltolaki poistui.

Helsingin Sanomissa mainostettiin ”Suuremmoista kieltolakijuhlaa” kesäkuussa 1919.

21.6.2019 2:00 | Päivitetty 21.6.2019 8:14

Helsingin Sanomien juttu (12.6.) ”Hannu Salama heitti lestiä” oli mielenkiintoinen, mutta itse kieltolakiin ja ylipäätään suomalaisten alkoholin käyttöön liittyen haluaisin tuoda esille seuraavia täsmentäviä asioita.

Täysraittiutta Suomessa oli vaadittu jo 1800-luvun lopulla. Taustalla olivat alkoholinkäyttöön liittyneet vakavat epäkohdat. Esimerkiksi suurina nälkävuosina 1866–1868 viljaa käytettiin sumeilematta viinan valmistukseen, vaikka kansa ei saanut ruokaa. Väkijuomia käyttivät niin köyhät torpparit kuin varakkaat kirkkoherratkin. Viinaa poltettiin kodeissa ja saatettiin myydä vaikka kirkonmäellä pyhisin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide