Myös pojille on taattava tie jatko-opintoihin

Tänä keväänä peruskoulunsa päättäneiden yhteisvalintatulokset kertovat karua kieltä. Yhä useamman pojan tie lukio-opetukseen katkesi, koska keskiarvo ei riitä. Tytöt valtaavat lukiopaikat, jotka avaavat väylän korkeakouluopetukseen. Poikien tie vie ammattikouluun eikä aina sinnekään.

Valitettavan vähän on puhuttu siitä, kuinka paljon tyttöjä huonommat mahdollisuudet pojilla on tehdä haluamansa jatko-opintovalinta peruskoulun päättyessä. Suomessa tytöt vievät noin 60 prosenttia lukiopaikoista. Pääkaupunkiseudulla asiat ovat vielä huonommin: poikien osuus lukio-opiskelijoista on etelän isoissa keskuksissa enää kolmannes, ja luku laskee yhä.

Itse havahduin yläasteen ­tasa-arvo-ongelmaan, kun yläasteen päättävän lapsenlapseni jatko-opinnot tulivat puheeksi. Luokan noin 20 oppilaasta vain kaksi poikaa pääsee jatkamaan lukioon, tyttöjä lukioon on ­menossa toistakymmentä.

Tähänkö on tultu ja tämä ­kehityskö meidän pitää hyväksyä?

Pojat eivät voi mitään sille biologiselle totuudelle, että poikien kehitys ja heidän murrosikänsä on pari vuotta tyttöjen murrosvaihetta myöhemmin ja juuri pahimmillaan yläasteen lopussa. Tästä ei pitäisi poikia rangaista vaan etsiä keinoja, joilla pojat autetaan vaikean vaiheen yli.

Yhtä totta on, että seestymisen jälkeen nimenomaan pojat parantavat keskiasteella tyttöjä enemmän tasoaan ja vielä ­kovempi irtiotto tapahtuu, kun lukion jälkeen osallistutaan ­korkeakoulujen pääsykokeisiin. Pulmana on vain se, että entistä harvempi poika pääsee enää edes lähtötelineisiin.

Samalla kun opetusministeriö pohtii, kuinka yläasteen Pisa-tulokset ovat heikentyneet, olisi syytä miettiä, miksi poikien oppimistulokset ovat heikentyneet vieläkin enemmän ja miksi tytöt ovat ohittaneet pojat jopa matematiikassa. Näin ei todellakaan ole ollut aina, ei ­ainakaan vanhan koulujärjestelmän aikana.

Sitäkin on syytä miettiä, onko peruskoulun sisäinen rakenne poikia sortava. Ulkopuolisesta tuntuu hieman kummalliselta, että monen kymmenen opettajan kouluissakin suurin piirtein ainoa miesopettaja on poikien liikunnan maikka. Se on ­varmasti selvää, että vikaa on opettajissakin, jos kyky pitää pojat opetuksessa mukana puuttuu.

Korkeasti koulutettujen naisten ja vajaakoulutettujen miesten yhteiskunta jättää valtavan määrän lahjakkuutta hyödyntämättä. Eikä tuollainen yhteiskunta ole muutenkaan terve ­eikä ainakaan tasa-arvoinen. Uuden hallituksen toivoisi ottavan sivistyspuolen yhdeksi päätavoitteeksi poikien oppimis­ympäristön parantamisen yläasteella.

Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella voisi tarjota myös nykyistä kymppiluokkaa parempia mahdollisuuksia antaa todellista opetusta peruskouluarvosanojen nostamiseksi. Kymppiluokan pitää olla enemmän kuin kouluhaluttomien suojatyöpaikka, ja ennen kaikkea sen on tarjottava todellista opetusta.

Harva nuori on vielä 15–16-vuotiaana valmis päättämään, mitä hän haluaa tehdä isona. Tytöille lukio on tarjonnut tässäkin mielessä hyvää apua ­asioiden työstämiseen.

Useimmilta pojilta tämäkin mahdollisuus on evätty. On jouduttu tekemään ammatinvalinta aivan liian varhain ja alalle, joka ei olekaan oikea.

Matti Huhta

Vantaa

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.