Mielipide    |   Vieraskynä

Yliopistojen yhteistyö tukee kehityspolitiikkaa

Suomi on alisuoriutunut etenkin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen aloilla.

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön rahoitusta siten, että sen osuus olisi 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta nykyisen 0,4 prosentin sijaan. Tavoite on kunnianhimoinen. Kansantuotteen kasvaessa promilletkin kasvavat.

Monenkeskiseen yhteistyöhön uppoaa tietysti erityisesti YK:n kautta rahaa, ja viime vuosina ­tehtyjä leikkauksia onkin aiheellista paikata – ei vähiten Suomen maineen takia. Rahoituksen kasvattaminen tarjoaa silti mahdollisuuden suunnata rahoitusta uudelleen.

Alkuvuodesta silloisen ulkomaankauppa- ja kehitysministerin Anne-Mari Virolaisen (kok) ja silloisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok) asettama työryhmä esitti, että Suomen osaaminen opetuksessa pitää nostaa kehitysyhteistyön ja -politiikan painopisteeksi. Koulutustarpeet ovat valtavia. Alimman tulotason maissa jopa puolet koululaisista ei opi perus­taitoja, ­eivätkä kaikki edes pääse kouluun.

Perusopetuksen vahvistaminen edellyttää opettajankoulutuksen vahvistamista. Se taas ei onnistu ilman korkeakoulutusta ja sen perustana olevaa tieteellistä tutkimusta.

Suomen panostus korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyöhön kehitysmaiden kanssa on hämmästyttävän vaatimatonta. Korkeakoulujen yhteistyöhön saamat taloudelliset kannusteet ovat liki olemattomia, jos tilannetta verrataan kansalaisjärjestöjen ja yritysten toteuttamaan kehitys­yhteistyöhön tai muihin Pohjoismaihin, Britanniaan, Saksaan, Hollantiin ja Sveitsiin, joita pidetään Suomen verrokkimaina tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa.

Edellisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto asetti tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tavoitteeksi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tavoitetta ei voida saavuttaa ilman voimakasta ­kansainvälistymistä. Kehitysyhteistyö olisi tässä luonteva elementti.

Kehitysmaiden erityispiirteiden ymmärtämisestä on hyötyä, kun pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia tai kehittämään vastuullista yritystoimintaa.

Esimerkiksi Afrikassa yliopistojen kautta voidaan luontevasti vahvistaa koulutusjärjestelmiä, kehittää yritystoimintaa, luoda työpaikkoja ja parantaa hallintoa. Ilman omissa korkeakouluissa harjoitettua vapaata tiedettä ja vuorovaikutusta kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa Afrikan maat ovat riippuvaisia muualla tuotetusta tiedosta. Sen soveltamisen ongelmista on käytännön kehitysyhteistyössä kokemusta.

Vasta noin prosentti maailman tieteellisistä julkaisuista tuotetaan Afrikassa, mutta osuus kasvaa nopeammin kuin missään muualla. Pitkällä aikavälillä on vaikea kuvitella Suomelle tehokkaampaa tapaa vaikuttaa Afrikan ja Euroopan tulevaisuuteen kuin tässä kehityksessä mukana oleminen. Yhteistyö on myös paras tapa tukea hyviä tieteellisiä käytänteitä ja akateemista vapautta valtioissa, joissa nämä arvot voivat olla uhat­tuja.

Suomen uuden hallituksen tulisikin rohkeasti suunnata kehitysrahoitusta suomalaisten ja kehitysmaiden yliopistojen yhteistyöhön. Vahvuus­alueillaan yliopistot voivat toteuttaa yhteisiä koulutusohjelmia, lisätä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä kehittää opetusinfra­struktuuria.

Kehitysrahoitusta tarvitaan myös stipendeiksi lahjakkaille kehitysmaista Suomeen tuleville opiskelijoille. EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille määrätyt lukukausimaksut vaikuttavat haitallisesti juuri tähän joukkoon. Samalla tulee joustavoittaa opiskelijoiden maahantulo- ja oleskelulupakäytänteitä myös tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Monet näkevät stipendeissä aivovuodon riskin. Korkeasti koulutetun väen liikkuvuutta ei kuitenkaan kannata pelätä, eikä liikkuvuuden pelossa kannata jättää kehitysmaiden nuoria kouluttamatta ja työllistämättä myös Suomessa.

Afrikan väestönkasvun ennustetaan tasapainottuvan vasta 2050-luvulla. Ennen sitä maanosan taloudet eivät pysty kovasta kasvuvauhdista huolimatta työllistämään nuoria ikäluokkiaan kokonaan.

Afrikan maiden korkeasti koulutetut muuttavat usein ulkomaille, mutta yhä useampi heistä palaa jossain vaiheessa takaisin kotimaa­hansa. Koulutuksen ja työkokemuksen kerääminen yli rajojen hyödyttää niin osaajia kuin heidän lähtö- ja vastaanottajamaitaankin.

Liisa Laakso

Kirjoittaja on tutkija Pohjoismaisessa Afrikka-instituutissa Uppsalassa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    2. 2

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    3. 3

      Britannia: Iran otti haltuunsa kaksi säiliö­alusta Hormuzin­salmella – Iran tunnustaa vain toisen

    4. 4

      Poliisi julkaisi seitsemän kohdan selviytymis­ohjeen marjastajille: Älä pukeudu maastoasuun

    5. 5

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    6. 6

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    7. 7

      Kuluttajavirasto: Festivaalin pääesiintyjän peruuntuminen voisi oikeuttaa hinnanalennukseen – Flow kehottaa pettyneitä myymään lippunsa pois

    8. 8

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    9. 9

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    10. 10

      Ihmisen asunto ei saa olla melumuuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    2. 2

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    3. 3

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    4. 4

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    5. 5

      Hylätty Lastenlinna ränsistyy Töölössä keskellä aavemaista hiljaisuutta

    6. 6

      Puolustusasianajaja: Puoliso elätti fitnessmalli Sofia Belórfia, poliisi tulkitsi sen rahanpesuksi – oikeus käsittelee vangitsemista tänään

    7. 7

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    8. 8

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    9. 9

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    10. 10

      Ed Sheeranin fanit eivät saa armoa: jos keikalle ei pääse, lippua ei käytännössä voi antaa kellekään muulle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Parisuhde etenee kolmessa vaiheessa ja yhdessä niistä on suurin riski erota – ongelmia voi ehkäistä, kun tekee muutaman asian ajoissa

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    6. 6

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    7. 7

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    8. 8

      Töölönlahdelle rakennettiin kymmenen jalkapallokentän kokoinen puisto, jossa ei viihdy oikein kukaan

    9. 9

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    10. 10

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    11. Näytä lisää