EU:n neuvoston kiertävä puheenjohtajuus luotiin unionin johtamisvälineeksi integraation ensi vuosikymmenillä. Silloin jäsenmaiden edustajista koostuva neuvosto oli unionin johtava päätöksentekoelin.
Kun jäsenmaita oli vain neljäsosa nykyisestä määrästä, kiertävän puheenjohtajuuden katsottiin mahdollistavan kansallisten painopisteiden esilletuomisen ja vahvistavan EU:n legitimiteettiä jäsenmaissa. Kiertoa pidettiin tärkeänä myös jäsenmaiden tasavertaisuuden kannalta.