Mielipide    |   Vieraskynä

Arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa

Kun arviointi kohdistetaan hallitusohjelman painopistealueisiin, voidaan ennakoida tulevia askelia ja välttää virheitä.

Arvioinnilla tarkoitetaan jonkin kohteen – toiminnan, hankkeen, ohjelman tai politiikan – järjestelmällistä arvon määrittelyä. Siinä kerätään valittujen kysymysten, kriteerien ja niitä mittaavien indikaattoreiden avulla arviointitietoa, jonka perusteella tulkitaan tulokset, tehdään johtopäätökset ja laaditaan suositukset.

Arviointi voi tapahtua etukäteen, toiminnan aikana tai jälkikäteen. Arvioinnin laajuus ja syvyys vaihtelevat ongelman määrittelyn, tavoitteen ja arviointikysymysten tarpeen mukaan.

Arviointi voi tuottaa käyttökelpoista tietoa sen kohteena olevan toiminnan hyödyllisyydestä, merkityksestä, tuloksista ja vaikutuksista. Esimerkiksi voidaan arvioida toimia, joilla tavoitellaan kestävää kehitystä, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta, koulutusuudistuksen vaikutuksia, työvoimapolitiikkaa tai maahanmuuton hallintaa.

Osa näistä on Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman painopiste­alueita. Niiden jatkuva arviointi arjen käytännöissä auttaa ajoissa huomaamaan karikoita ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia.

Näyttöön perustuva päätöksen­teko vaatii ajantasaista, vahvaan osaamiseen perustuvaa ja systemaattisesti tuotettua tietoa. Suomen liityttyä Euroopan unioniin ­arviointi tuli rakenne- ja maatalouspolitiikassa pakolliseksi. Silloin maahamme ilmaantui nopeasti joukko ulkomailla kouluttautuneita tai itseoppineita arvioitsijoita.

Nykyisin Suomessa on parisataa arvioitsijaa, joista suurin osa on tutkijoita ja konsultteja. Toimeksiantajat – lähinnä julkishallinnon virkamiehet tai yritysten ja järjestöjen edustajat – kilpailuttavat arvioitsijat alaa tuntevien joukosta.

Maastamme puuttuu yliopisto­tasoinen arvioitsijakoulutus. Sen vuoksi ar­viointiosaaminen on eri aloilla ­sangen vaihtelevaa.

YK:n Agenda 2030 ja sen seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta pakottavat myös länsimaat arvioimaan toimintaansa ja tavoitteidensa toteutumista.

Tämä merkitsee yksittäisten hankkeiden ohella monimutkaisten, eri hallinnonalat ja sektorirajat ylittävien ilmiöiden arvioimista. Se puolestaan edellyttää ­poliitikkojen, asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen välistä uudenlaista yhteistyötä sekä myös uusia arvioinnin lähestymistapoja.

YK:n, OECD:n ja kansainvälisten arviointiyhdistysten parissa keskustellaan parhaillaan vilkkaasti kansallisten arviointipolitiikkojen tarpeesta. Edelläkävijöinä ovat olleet kehitysmaiden parlamentaarikot, jotka pari vuotta sitten perustivat globaalin kansanedustajien arviointifoorumin Nepalissa. Kehitysmaissa kansallinen arviointipolitiikka nähdään tärkeänä demokratian edistämisen ja korruptionvastaisen taistelun välineenä.

Myös Suomessa näyttäisi olevan tarpeen ryhtyä viivyttelemättä rakentamaan kansallista arviointipolitiikkaa. Sillä luotaisiin vahva perusta tietoon perustuvalle päätöksen­teolle ja politiikassa mahdollisesti tarvittaville suunnanmuutoksille. Tämä voisi tapahtua yhteistoiminnassa valtioneuvoston, eduskunnan, kuntien, yliopistojen ja järjestöjen kanssa.

Vähitellen tästä sukeutuisi mosaiikkimainen viite­kehys, jota voisi jo kutsua kansal­liseksi arviointipolitiikaksi. Se sisältäisi arvioinnin kehittämisen suuntaviivat periaatteineen. Kansallinen arviointipolitiikka kannustaisi arviointitiedon tuottamiseen, mikä taas lisäisi poliittisen päätöksenteon tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta sekä ylipäätään läpinäkyvyyttä.

Auttaisiko systemaattisesti koottu ja arvioitu tieto enemmän kuin ­poliittiset intohimot ja vastakkainasettelut? Näyttöön perustuvaan päätöksentekoon liittyvistä, melko hajanaisista puheista huolimatta ­arviointitietoa ei vielä hyödynnetä valtionhallinnossa systemaattisesti.

Hallitusohjelman kaikkiin paino­pisteisiin tulisikin toimeenpanon ­alkaessa sisällyttää arviointivelvoite. Toivottavasti hallitus myös – osana tulevaa kansallista arviointipolitiikkaa – myötävaikuttaa arviointi­koulutuksen pikaiseen käynnistämiseen Suomessa.

Nämä toimet ovat välttämättömiä, jotta poliitikot voivat tehdä näyttöön perustuvia ja kansalaisten arkeen myönteisesti vaikuttavia päätöksiä.

Liisa Horelli ja Anu Räisänen

Kirjoittajat ovat Suomen arviointi­yhdistyksen hallituksen jäseniä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

    5. 5

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    6. 6

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    7. 7

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    8. 8

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Kolme sinistä miestä on kerännyt katsomoihin jo 35 miljoonaa ihmistä, nyt ryhmä vierailee ensi kertaa Suomessa – Miksi The Blue Man Group on niin suosittu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    5. 5

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    6. 6

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää