Mielipide    |   Kolumni

Kulttuuriperintö muodostaa yhteisen muistimme, mutta nyt se on vaarassa kadota

Meillä on illuusio kansallisen kulttuurin ja tiedon hyvästä saatavuudesta. Se on suurimpia itsepetoksiamme.

Uusimmassa hallitus­ohjelmassa kulttuurin osuus on hätkäh­dyttävän vähäinen. Hallitus­ohjelman kirjaukset kulttuurista varmistavat lähinnä sen, että kirjastoautoissa on polttoainetta. Kulttuurin digitoinnista ohjelma ei mainitse sanaakaan. Vai mainitseeko? Kirjaus kulttuuri­perintöstrategiasta voisi merkitä sitä.

Meillä on illuusio kansallisen kulttuurin ja tiedon hyvästä saatavuudesta. Se on suurimpia itse­petoksiamme.

Useimpien suomalaisten kirjailijoiden valokuvat ja elämäkerrat ovat maksumuurin takana. Jörn Donner kirjoitti Tuntemattomasta sotilaasta ensimmäisen myönteisen arvion vuonna 1954. Artikkelia ei voi hakea verkosta, koska sitä ei ole digitoitu eikä opetus- ja kulttuuriministeriö ole rahoittanut sen avointa lukemista.

Suomen historian aikana on ilmestynyt yli tuhat sanomalehteä, joista suurin osa on kuollut. Helsingin Sanomien kaltaiset lehdet ovat hoitaneet lehtiensä digitoinnin ja antavat ne palveluna asiakkailleen. Niinkin keskeinen lehti kuin Uusi Suomi on luettavissa vain mikrofilmeiltä – puhumattakaan pienemmistä työväenlehdistä tai paikallislehdistä.

Kulttuuriperintö muodostaa yhteisen muistimme. Se sisältää julisteita, pienpainatteita, mainoksia, aapisia, loppuunmyytyjä kirjoja, karttoja, äänilevyjä, nuotteja ja hakuteoksia. Verkkoaikana tämän perinnön käyttötarve on valtava: tutkijat ja kansalaiset kiittävät jokaisesta vuodesta, jolla digitointi ja tekijänoikeuksien lunastaminen etenee.

Kansalaisten oikeus lukea historiaansa on avoimen ja läpinäkyvän yhteiskunnan perusehto. Se mahdollistaa laajan faktantarkistuksen, jokaisen poliitikon ja päättäjän johdonmukaisuuden, rakennuspäätösten taustat, oman suvun tai paikkakunnan historian. Lisäksi vanhojen lehtien selailu on hauskaa ja koukuttavaa. Historia ei ole pakollinen oppimäärä vaan jotakin omakohtaista, joka meille on tapahtunut.

Miksi Norja on onnistunut digitoimaan koko kulttuuriperintönsä, sopimaan tekijänoikeuskorvauksista ja jakamaan kaiken Bokhylla-palvelussaan, mutta Suomi ei? Selitys löytyy suunnitelmallisuudesta, jota Suomessa ei ole ollut. Vastuu on sysätty muistiorganisaatioille – Kansalliskirjastolle, Kansallisarkistolle ja Kansallismuseolle –, joita on kyykytetty viime vuodet raskaasti.

Kulttuuriperintö kuuluu ministerivastuuseen siinä missä tiestön ylläpito ja homekoulujen kunnostus. Valmisteluvastuu kuuluu virkamiehille, joiden tehtävänä olisi ollut kulttuurin digitoinnin suunnittelu yli hallituskausien. Ministeriön budjetti on 6,4 miljardia euroa, ja ministeriössä työskentelee 300 ihmistä. Silti kulttuuriperinnön digitointiin ei ole pystytty panostamaan eikä sitä ole suunniteltu.

Kiinnostus digitaalista kulttuuri­perintöä kohtaan kasvaa. Meillä on erinomainen palvelualusta nimeltä Finna (finna.fi). Sen palveluntuottajina ovat tärkeimmät kirjastot, museot ja arkistot. Aineistoa on nyt saatavilla 15 miljoonaa yksikköä, joista 2,3 miljoonaa on vapaasti verkossa ja 65 miljoonaa indeksissä.

Ongelmana on, että kansakunnan muistin pitäisi syntyä talkootyönä. Ministeriö rahoitti seinät mutta unohti suunnitelman katoksi.

Verkko on hämärtänyt käsityksen tekijänoikeuksista. Kuluttajat eivät esimerkiksi tiedä Kansallis­kirjaston vuosittain Kopiostolle maksamasta suuresta summasta, jonka turvin digitoituja lehtiä on saatavilla vuoteen 1929 saakka. Tätä uudempia lehtiä emme siis voi vapaasti verkossa lukea.

Asenteiden on muututtava. Tarvitaan kirjastokorvauksen kaltainen sopimus, jolla korvataan digitaalisten aineistojen käyttö ja kohdennetaan se tekijänoikeusjärjestöjen haluamalla tavalla niiden oikeuden­omistajille.

Kaikki vanha ei voi olla rahastamisen kohde. Aika on vanhettanut suurimman osan lehtien sisällöstä. Paljonko maksaisit 1950-luvun rasteroidusta lehtikuvasta tai pääkirjoituksesta? Kenties valokopion hinnan.

Kansakunnan yhteinen muisti ei voi olla palvelu, johon on varaa vain nousukaudella. Kansakunta on hukannut vaatteensa ja muistinsa, mutta ne voidaan vielä palauttaa.

Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. Hän toimi Kansalliskirjaston johtajana vuosina 2001–2018.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Onko Huuhkajien EM-lohko jo selvillä? Arvostettu urheilusivusto teki yllättävän laskelman

    5. 5

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    7. 7

      Suvi Uski sai Ruotsin kuninkaallisilta kutsun, koska hänellä on erilainen ratkaisu lapsia uhkaaviin netti­vaaroihin

    8. 8

      Yhdysvallat on jakautunut niin pahasti kahtia, että Tanssii tähtien kanssa -ohjelmastakin tuli poliittinen taistelutanner

      Tilaajille
    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      ”Se on ruma ja epäkäytännöllinen”, sanoo pimeydessä vaeltava kansa heijastimista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    5. 5

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    6. 6

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    7. 7

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    8. 8

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    9. 9

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    10. 10

      Lontoolaisessa luksus­hotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää