Mielipide    |   Vieraskynä

Panostus kulttuuriin maksaa itsensä takaisin

Kulttuurialojen viennin kasvu osoittaa, että luovilla aloilla on valtavasti potentiaalia, joka jää nyt hyödyntämättä.

Taideyliopistoon pyrki tänä keväänä yli 4 000 hakijaa, heistä 850 Teatterikorkeakoulun näyttelijäopintoihin. Heistä hyväksyttiin 1,4 prosenttia eli tusinan verran. Nämä harvat ja valitut aloittavat tänä syksynä neljän tai viiden vuoden opinnot perus- ja teoria-aineineen, näyttämöharjoituksineen ja esityksineen. Aika roolien oppimiseen on otettava yön tunneista.

Entä kun he valmistuvat? Heillä on loistava tulevaisuus takanaan. Vakinaisen tai edes määräaikaisen työn saaminen ammattiteatterista on kiven takana. Alkaa elämänvaihe, jolloin liian moni heistä laatii loputtomasti työpaikka- ja apurahahakemuksia, projektisuunnitelmia ja ennen kaikkea työvoimaviranomaisten edellyttämiä selvityksiä. Oman alan tai sitä sivuavien keikkojen lomassa he tarjoilevat baarissa, ajavat taksia tai tekevät muita tilapäistöitä henkensä pitimiksi. Sama koskee lähes poikkeuksetta kaikkia taiteen tai kulttuurialojen korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Silti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) ehti aiemmin kesällä lausumaan, että yliopistojen aloituspaikkojen määrää on lisättävä.

Monen taidealoille koulutetun on turha edes haaveilla pääsevänsä joskus päätoimisesti työhön, johon on suorittanut yhden Suomen kalleimmista korkeakoulututkinnoista.

Suomen teatteriohjaajien ja dramaturgien liitto on tehnyt alan työvoimatilanteesta monivuotista tutkimusta. Sen mukaan vuonna 2017 liiton 350 jäsenestä 23 – eli noin 7 prosenttia – oli saanut vakinaisen työn Suomen ammattiteattereissa.

Tähän on tultu, kun Suomen valtion kokonaisbudjetissa häviävän pientä kulttuurin ja taiteen kakkua on nyt jo vuosikaudet leikattu ja kunnat ovat seuranneet esimerkkiä.

Nyt valtio on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa taiteen ja kulttuurin osuus olisi prosentin budjetista. Tämä on oikeansuuntainen mutta aivan riittämätön askel, eikä sille edes ole asetettu määräaikaa. Taiteeseen, kulttuuriin ja luovaan sisällöntuotantoon suhtaudutaan yhä kuin ne olisivat harmitonta puuhastelua, jonka on aina tehtävä tilaa tärkeämmille menoerille.

Onko meillä siis tehty mittava koulutussektorin hukkainvestointi?

Entä jos kysymys asetettaisiin toisinpäin: onko meillä suuri, arvokas ja luova korkeakoulutettu potentiaali valmiina käyttöön?

Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeet ovat saaneet päättäjät huomaamaan, että lamaan ajautuneet teollisuuskaupungit eri puolilla Eurooppaa ovat nousseet kulttuuriin panostamisen ansiosta uuteen kukoistukseen. Olisiko meidänkin aika nähdä, että elinkeinoelämän rakennemuutos on jo täällä. Mitä olisi Savonlinna ilman oopperaa, Pori ilman jazzia, Tampere ilman Teatterikesää? Lista on mittava.

Kituliaasta taloustilanteesta huolimatta luovien alojen kehitys on edennyt luonnonvoiman lailla. Sen osuus bruttokansantuotteesta on jo melkein 4 prosenttia, välillisine palvelutuottoineen noin 7 prosenttia, kun esimerkiksi maa-, metsä- ja kalatalouden osuus on 2,9 prosenttia. Eikä peliteollisuus edes ole luovien sisältöjen luvussa mukana.

Vuoden 2017 tilastojen mukaan suurin uusien työpaikkojen kasvu tapahtui kulttuurin ja vapaa-ajan alueella. Nopein nousija vientitilastoissa oli musiikki. Eikö siis olisi jo aika nähdä luovat alat merkittävänä elinkeinotoimintana? Kannattaisiko havaita, että musiikin lopputuotteilla on vientimenestystä, vaikka sellu ei vedä? Eikö Suomen kuvaa rakennettaessa designilla ja arkkitehtuurilla ole ollut merkityksensä? Myös kirjallisuuden, nykytanssin ja teatterin kysyntä on uudella tasolla.

Vaikka luovien alojen sisältöä koskevan politiikan on pysyttävä siellä, missä on alan osaamista, eli kulttuuriministeriössä, elinkeino- ja työvoimakysymysten parissa toimivien ministeriöiden olisi viimeinkin nähtävä kulttuurin elinkeinopoliittinen merkitys. Nopea ja mittava panostus taiteeseen ja kulttuuriin antaisi mahdollisuuden hyödyntää koko sitä mittavaa työvoimapotentiaalia, joka maahan on koulutettu. Avuksi sopisivat oivallisesti vaikkapa Sitra tai viime hallituksen käyntiin polkaisema Valtion kehitysyhtiö Vake, joka näyttää edelleen etsivän itseään, kun peliteollisuuteen ei enää enempää rahaa mahdu.

Panostus luoville aloille ei jäisi tyhjän pantiksi, kuten niin monet leikkaa–liimaa–askartele-kurssit, joilla työttömiä on ollut tapana vireyttää. Tätä korkeakoulutettua joukkoa nimittäin leimaa kolme kovaa koota: koulutus, kunnianhimo ja kutsumus.

Raija-Sinikka Rantala

Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja kirjailija.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    8. 8

      Ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä tiukka ilmastopolitiikka on etu suomalaisille vientiyrityksille: ”Suomessa on tästä omituinen harha”

    9. 9

      Valkoposkihanhet ovat Helsingille aarre ja turistinähtävyys, mutta kaupunki ei tajua sitä – fanien mielestä helsinkiläisten olisi korkea aika oppia elämään hanhien kanssa

    10. 10

      Kiskurihintaiset huijaritaksit vaanivat suomalaisia Tallinnan satamassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää