Mielipide    |   Vieraskynä

Ydinvoimaa pitää puolustaa ilmaston takia

Suomi voisi olla EU:ssa esimerkki maasta, jossa ydinvoimaa hyödynnetään uusiutuvan energian rinnalla.

Suomi aikoo vahvistaa EU-puheen­johtajakaudellaan Euroopan unionin globaalia ilmasto­johtajuutta. Ilmasto- ja energia­poliittisessa keskustelussa päästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys rinnastuvat usein uusiutuvan energian lisäämiseen. Uusiutuvan energian lisääminen on myös EU:n ilmastopolitiikan keskeisiä tavoitteita.

Uusiutuvan energian korostaminen jättää kuitenkin ydinvoiman taka-alalle. Ydinenergia sivuutetaan usein näissä yhteyksissä.

Ydinenergia on nykyisin tärkein vähäpäästöisen sähkön lähde Euroopassa. Euroopan komission viime vuonna julkaisemassa ilmastovisiossa ydinenergian tuotannon oletetaan pysyvän samalla tasolla vielä vuonna 2050.

Jo ydinenergian nykyisen tuotantotason säilyttäminen vaatisi suuria investointeja sekä nykyisiin laitoksiin että uusien rakentamiseen. Silti ydinvoima mainitaan komission visiossa vain ohimennen ilman toimenpide-ehdotuksia. Tähän pitäisi saada muutos valmisteilla olevassa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiassa, jonka keskeiset elementit on tarkoitus määritellä Suomen puheenjohtajakaudella.

Tutkimusten valossa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei lisätä lainkaan, ellei hiiltä saada energian­tuotannossa otettua talteen ja varastoitua. Silti investoinnit fossiiliseen energiantuotantoon jatkuvat.

Täysin uusiutuvasta energiataloudesta on tehty monia mallinnuksia, usein toiveikkain oletuksin energian varastoinnista. Varastointiin ja säätöön liittyvät haasteet kasvavat nopeasti, kun uusiutuvan energiantuotannon osuus lähestyy sataa prosenttia. Kun palettiin otetaan mukaan ydinenergia, ei tarvita valtavia energiavarastoja tai ylimääräistä kapasiteettia säätötarkoituksiin.

Uusiutuvaksi energiaksi luetun biomassan käyttö törmää no­peasti ekologisiin rajoihin ja hiilinielujen tarpeeseen. Jos tuotannoltaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tasauksessa nojataan fossiiliseen kaasuun, päästöt eivät laske riittävän paljon ja tarpeeksi nopeasti.

Vaikka esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia ja geoterminen energia ovat erinomaisia tapoja tuottaa energiaa vähin päästöin, uusiutuvan energian osuus koko tuotannosta ei ole ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oleellinen mittari. Tehokkaampaa olisi keskittyä nimenomaan päästöjen vähentämiseen.

Teknisesti ydinvoiman tuotantoa voitaisiin lisätä nykytasosta. Ydin­energia on toimiva tapa tuottaa luotettavasti sähköä osana monipuolista energiapalettia, ja sovelluksia lämmön tuottamiseen kehitetään.

Ydinjätteet voidaan varastoida turvallisesti, ja ydinjätteen määrä on verraten vähäinen ydinvoiman tuottamiin energiamääriin ja muiden energiamuotojen ympäristö­vaikutuksiin suhteutettuna.

Ydinenergiaa karsastetaan monessa Euroopan maassa, vaikka ydinvoimaloiden ennenaikainen alasajo ja lisärakentamisen estäminen ovat ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.

EU on parhaillaan valmistelemassa kestävän rahoituksen kriteerejä, joilla pyritään ohjaamaan investointeja päästövähennyksiä suosiviksi. Näillä näkymin kriteerit eivät luokittele ydinenergiaa kestävän kehityksen mukaiseksi ratkaisuksi. Katsoi asiaa sitten terveyden, päästöjen tai biodiversiteetin suojelun kannalta, linjaus on huolestuttava.

Suomessa ydinenergia hyväksytään laajalti, ja myös kiinnostus uudenlaisia pienreaktoreita kohtaan on kasvanut. Suomalaista ydinenergia- ja turvallisuusosaamista arvostetaan myös kansainvälisesti.

Samaan aikaan Suomessa panostetaan muun muassa tuulivoiman, akkuteknologian ja lämpövarastojen kehittämiseen. Suomi voi olla esimerkki maasta, jossa ei sorruta eri tuotantomuotojen vastakkainasettelun vaan tehdään energiapolitiikkaa tavoitteet edellä.

Suomella olisi hyvät lähtökohdat ajaa Euroopassa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa ydinvoimaa hyödynnetään uusiutuvan energian rinnalla. Pyrittäessä hiilidioksidipäästöjen nopeaan vähentämiseen on yksinkertaisesti vastuutonta sulkea ydinenergian kaltainen toimiva teknologia ulkopuolelle. Ilmastokriisin edessä ei ole varaa nirsoilla.

Atte Harjanne ja Ville Tulkki

Harjanne on kansanedustaja (vihr). Tulkki on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusryhmän päällikkö, joka koordinoi pienreaktoreiden turvallisuutta tarkastelevaa Elsmor-hanketta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    5. 5

      Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

    6. 6

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    7. 7

      New Yorkin metroon ei saa viedä koiria, elleivät ne ole jonkinlaisessa kantolaukussa – Näin luovasti ihmiset kiertävät kieltoa

    8. 8

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    5. 5

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    6. 6

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    7. 7

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Aalto-yliopisto tekee selvityksen muotilinjan simputus- ja suosimisväitteistä, lehtorin nimittämisprosessi keskeytettiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää