Mielipide    |   Vieraskynä

Suomi voi näyttää mallia oppimisen edistämisessä

Koulutus ei ole ollut tärkeällä sijalla Suomen kehityspolitiikassa, vaikka suomalaislasten oppimistulokset ovat maailman huippua.

Suomen EU-puheenjohtajuuden käynnistyttyä haluamme nostaa esiin yliopistojen roolin globaalien ongelmien ratkaisijana.

Yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Ne ovat kaikki myös yliopistojen arvojen perustana. Yliopistojen on vaalittava ja vahvistettava näitä arvoja, jotta arvot kestävät niihin kohdistuvia hyökkäyksiä. Joissain Euroopan maissa tällaiset hyökkäykset ovat jo valitettavan yleisiä.

Eurooppalaisten yliopistojen vastuu ei kuitenkaan kohdistu pelkästään omaan mantereeseemme, vaan vastuullamme on myös heikommista lähtökohdista ponnistavien yliopistojen ja yhteiskuntien tukeminen. Tässä työssä korostuu toiminta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) saavuttamiseksi. Tavoitteet kattavat laajan kirjon toimintoja luonnon- ja vesiensuojelusta koulutukseen, tasa-arvoon ja köyhyyden torjuntaan.

Yliopistoilla on tärkeä rooli kehittyvien maiden oppimisen kriisin ratkaisijana. YK:n mukaan koulutuksen laatu ei ole kehittynyt samaa vauhtia kuin koulutukseen pääsy. Huolimatta siitä, että oppilaat viettävät vuosia koulussa, he eivät saa sieltä edes perustason luku- ja laskutaitoja. Monet eivät opi lainkaan lukemaan.

Alhaisen tulotason maissa vain 14 prosentilla koululaisista on matematiikan minimiosaaminen peruskoulun päättyessä. Alemman keskitulon maissa 37 prosenttia saavuttaa minimiosaamisen. Tämä johtaa siihen, että maailma jakaantuu kahtia: puolella maailman lapsista on pääsy hyvään koulutusjärjestelmään, kun taas puolet ei opi edes perustaitoja.

Suomi on menestynyt erinomaisesti lasten oppimistuloksia mitattaessa. Tämä on vahvin valttimme maailmalla. Silti koulutus ei ole ollut tärkeimpien aiheiden joukossa Suomen kehityspolitiikan tavoitteissa ja rahoituksessa.

Kehityspolitiikastamme puuttuukin tässä asiassa strateginen ote. Lisäksi kenttä on hajanainen. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ministeriöiden, järjestöjen, yliopistojen ja muiden toimijoiden kesken.

Ulkoministeriön tilaamassa opetusalan kehitysyhteistyötä koskevassa selvityksessä Stepping Up Finland’s Global Role on Education (2018) esitetään, että Suomi vahvistaisi globaalia rooliaan oppimisen kriisin ratkaisemiseksi ja ottaisi opetuksen laadun parantamisen Suomen kehitysyhteistyössä koulutuksen päätavoitteeksi.

Tämä vaatii strategista johtamista, yhteistyötä eri toimijoiden välillä, rahoituksen kasvattamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Myös EU:n johtajuutta asiassa tulee vahvistaa. Siihen Suomen puheenjohtajuuskausi tarjoaa hyvän tilaisuuden.

Hallitusohjelmassa laadukas koulutus onkin nostettu yhdeksi Suomen kehitysyhteistyön painopistealueeksi, jolle myös kohdennetaan lisärahoitusta. Hallitus aikoo lisäksi laatia Afrikka-strategian sekä laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa.

Helsingin yliopisto haluaa globaalina vaikuttajana olla vahvasti mukana oppimisen kriisin ratkaisemisessa. Yliopisto on muun muassa ryhtymässä strategiseen kumppanuuteen Nairobin yliopiston kanssa.

Samassa yhteydessä kartoitamme myös mahdollisuutta yhteistyöhön Somalian valtionyliopiston kanssa. Somalian yliopistolaitosta jälleenrakennetaan sisällissodan jäljiltä, ja kesäkuussa yliopistossa järjestettiin ensimmäiset valmistujaisjuhlat kolmeenkymmeneen vuoteen. Somalian valtionyliopiston opettajakunnassa on Suomessa koulutuksensa saaneita opettajia, jotka ovat palanneet Somaliaan jälleenrakentamaan maataan. He siis tuntevat suomalaista koulutusjärjestelmää ja ovat kiinnostuneita yhteistyöstä.

Suomen ja yliopistojen globaaliin rooliin liittyvät samat hyveet ja arvot kuin aikoinaan peruskoulu-uudistuksessa: tavoitteena on, että kaikki pääsevät tiedon äärelle huolimatta siitä, mistä lähtökohdista tai alueilta he tulevat.

Suomessa matka osaamisen huippumaaksi on kuljettu lyhyessä ajassa. Tämä voi toimia inspiraationa monille köyhyydestä nouseville maille.

Tarja Halonen ja Jari Niemelä

Halonen on presidentti ja Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja. Niemelä on Helsingin yliopiston rehtori.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiin aukeaa maailman suurimman hotelli­ketjun huippu­hotelli – Taustalla häärii jälleen eläkeläinen Kasperi Saari, jonka mukaan luksus ei ole enää se juttu

      Tilaajille
    2. 2

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    3. 3

      Lankku on teholiike, mutta nämä 5 muunnelmaa ovat vielä tehokkaampia – saat myös vahvat pakarat ja paremman ryhdin

      Tilaajille
    4. 4

      Matematiikan ylivalta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa voi johtaa kielten opiskelun kuolemaan, sanovat opettajat

    5. 5

      Näin kodin viikko­siivous sujuu kahdeksan sijaan 1,5 tunnissa – Kansalais­opistojen opettajat kertovat, miten arkea voi helpottaa

    6. 6

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    7. 7

      Henkilöauton kuljettaja kuoli Lahdenväylällä liikenneonnettomuudessa

      Tilaajille
    8. 8

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    9. 9

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    10. 10

      HS-analyysi: Mihin valtion miljardit ensi vuonna käytetään? Hallituksen ensimmäinen testi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää