Mielipide    |   Vieraskynä

Isot menolisäykset vievät Suomea väärälle tielle

Budjettiriihessä selviää, kuinka paljon uusi hallitusohjelma käytännössä muuttaa Suomen talouspolitiikkaa. Julkisen sektorin kasvattamista olisi syytä varoa.

Antti Rinteen (sd) hallituksessa olevat puolueet nousivat valtaan vetoamalla eriarvoisuuden vähentämisen puolesta maailman tasa-arvoisimpiin kuuluvassa maassa. Nyt hallitus on lunastamassa vaali­lupauksiaan talouden kannalta vaarallisella strategialla.

Julkisen talouden kokoa kasvatetaan rakenteellisesti ensimmäistä kertaa sitten Urho Kekkosen päivien ja Kalevi Sorsan hallitusten.

Hallitus lisää menoja bruttomääräisesti lähes 8 miljardia euroa hallituskauden aikana suhteessa siihen, miten menot kehittyisivät ilman uusia aktiivisia toimia. Summasta tulee kumulatiivisesti suuri, koska menoja lisätään etupainotteisesti heti ensi vuodesta al­kaen.

Kaikki lisäykset ovat luonnollisesti hyvää tarkoittavia. Alijäämän ja kestävyysvajeen aikana kaikkia meno­lisäyksiä tehtäessä olisi kuitenkin pohdittava, kuinka vakavaa akuuttia ongelmaa menolisäys korjaa – ja muistaa, että kaikki menolisäykset pahentavat lastemme velkataakkaa.

Hallitus väittää toimintaansa kestäväksi, sillä samalla aiotaan korottaa veroja, myydä valtion omaisuutta, parantaa työllisyyttä ja kohottaa julkisen sektorin tuottavuutta. Osa menojen bruttolisäyksistä myös ­palautuu tuloina julkiselle sektorille. Nämä palautukset tulevat esimerkiksi uusien opettajien palkoista ja korkeammista tulonsiirroista maksettavista veroista.

Nettomääräisesti julkinen talous palaakin tasapainoon vuonna 2023, jos kasvu pysyy hallituskauden termein ”normaalina” ja omaisuuden myynti sekä aiotut uudistukset onnistuvat. Suuri osa menolisäyksistä pitää myös pystyä lopettamaan suunnitellusti seuraavia vaaleja edeltävänä vuonna. Julkisen talouden kannalta kriittisintä on saada työllisyys nousuun.

Hallituksen strategia on vaarallinen, sillä se nojaa ylioptimistiseen työllisyystavoitteeseen sekä luo painetta velkaantua ja kiristää jo valmiiksi kireää verotusta. Menoja lisätään, vaikka julkinen talous on jo alijäämäinen. Nousukauden aikana terve kansantalous olisi kääntänyt julkisen taloutensa ylijäämäiseksi. Edessä ovat ikääntymisen pahimmat vuodet, joita varten tarvittaisiin puskureita eikä lisävelkaa.

Lähes 90 prosenttia menolisäyksistä kohdistuu julkiseen kulutukseen ja tulonsiirtoihin. Niiden työllisyysvaikutus on pieni suhteessa meno­lisäyksiin. Loput ovat investointi­menoja, lähinnä rakentamista.

Rakentaminen lisää työllisyyttä, mutta vain jos yksityinen rakentaminen on ehtinyt pysähtyä. Julkiset rakennushankkeet vain syrjäyttävät yksityisiä, mikäli talouskasvu jatkuu normaalina ja rakennusmiehet ovat muutenkin töissä.

Business Finlandin ja Suomen Akatemian lisärahoituksella, VTT:n pääomittamisella ja koulutusmenojen lisäyksellä voidaan mahdollisesti kiihdyttää talouden ja työllisyyden kasvua. Vaikutukset syntyvät kuitenkin paljon yhtä hallituskautta pidemmällä aikavälillä.

Hallituksen suunnalta kuullut työmarkkina-avaukset lähinnä heikentävät työllisyyttä. Aktiivimalli halutaan purkaa, perhevapaita tahdotaan lisätä, kotitalousvähennystä pienennetään ja työajan lyhentymistä visioidaan.

Työmarkkinajärjestöiltä ei ilmeisesti ole juurikaan tulossa yhteisiä työllisyyttä vahvistavia ehdotuksia budjettiriiheen.

Koska kertaluonteisetkin lisäpanostukset ovat valtaosin julkista kulutusta ja tulonsiirtoja, niiden lopettaminen on vaikeaa.

On myös mahdoton nähdä, miten nykyinen hallitus onnistuisi merkittävästi edeltäjiään paremmin julkisen sektorin tuottavuuden kohottamisessa. Hyvin suunniteltuna so­siaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus olisi sen tuonut, mutta nyt sitäkään vaihtoehtoa ei ole ole­massa.

Hallitusohjelman tulopohja pettää maailmantalouden hidastuessa tai vajotessa taantumaan. Hallitus on tosin jo valmiiksi elvytyskannalla, mutta nyt kaavaillut menolisäykset sopivat huonosti elvytyskeinoiksi. Silloinkin kannattaisi mieluummin elvyttää investoinneilla kuin kulutuksella.

Budjettiriihessä nähdään uuden hallituksen lopullinen linja. Näin selkeää julkisen sektorin kasvattamista olisi nykyisessä tilanteessa syytä varoa. Muuten hallitusohjelmassa lunastettavat vaalilupaukset käyvät Suomelle kalliiksi.

Aki Kangasharju

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    3. 3

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    8. 8

      HS:n jakelussa häiriöitä – lue päivän näköis­lehti ilmaiseksi täältä

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    2. 2

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    3. 3

      Metsässä sammaloituvien betoni­rakennelmien mysteeri ratkesi Vantaalla HS:n lukijoiden avulla

    4. 4

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    5. 5

      Venäläiskylään lentää koko ajan kärpäsiä tuntemattomasta syystä, epä­toivoiset asukkaat tekivät raadoista ”apua” -kyltin

    6. 6

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    9. 9

      Teemu Pukki rankaisi tällä kertaa Manchester Cityä ja nousi nimekkääseen joukkoon, Norwich kaatoi hallitsevan mestarin maalein 3–2

    10. 10

      Veikkauksen johtaja pyytää anteeksi vanhaa puhettaan, jonka taltiointi on kuohuttanut somessa: ”Nyt kun kahden vuoden jälkeen sitä katsoo, niin kyllä hävettää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    2. 2

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Postin toimitusjohtajan ökypalkkaan löytyy selitys pienestä tuppukylästä, jossa kaikki lapset ovat keskimääräistä lahjakkaampia

    11. Näytä lisää