Mielipide
Mitä jos esittäisimme loiluja ja kävisimme oppiota? Sanojen kilpajuoksu kieleen oli 1800-luvulla kiivas
Tuon ajan tilanne ei juuri eroa esimerkiksi siitä vuosia jatkuneesta väännöstä, pitäisikö puhua dronesta, droonista vai lennokista. Moni itsestään selvältä tuntuva suomen kielen sana on saavuttanut monopoliasemansa yllättävän myöhään.
Muun muassa itsenäinen sai kunnon jalansijan vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kirjallisuus taas piti keksiä 1830-luvun alussa, kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tarvitsi nimen.
Uudet sanat eivät toki synny kieliin täysin tyhjästä vaan useimmiten aiemmin käytössä olleen sanaston pohjalta. Yleisiä ratkaisuja ovat olleet etenkin yhdyssanat (yli + opisto) ja johdokset (kirja > kirjallisuus) sekä ennestään tutun sanan käyttöalan laajennus (putki muistakin kuin kasveista). Toisaalta monia sanoja myös lainataan muista kielistä.
Vaihtoehtoisessa todellisuudessa osakeyhtiö voisi olla osueyhdystö ja balladi loilu. Jalkoihin jääneisiin ehdotuksiin voi nyt tutustua Kotimaisten kielten keskuksen sähköisessä palvelussahttps://sanat.csc.fi/wiki/Rapolan_1800-sanasto, joka esittelee 1800-luvun suomalaisia uudissanoja. Sanansepitys oli tuolloin kuumimmillaan yhteiskunnan kehittyessä ja kansallisuusaatteen voimistuessa.
Tietokannassa on 5 600 sanaa, joita on käytetty 1 070 käsitteestä. Tästä voi huomata, että unholaan painuneiden sepitteiden määrä on melkoinen.
Osa ehdotuksista tuntuu varsin mahtipontisilta, kuten paratiisin omena ananaksesta tai sananjohdattaja puheenjohtajasta. Osa taas näyttää menevän ohi tarkoitteestaan: tilapäiseen viitannut satunnainen ja aatetta tarkoittanut mielihyvä ovat yhä käytössä sanoina, mutta merkitykset eivät aivan täsmää.
On myös sellaisia sanoja, jotka herättävät varovaista hyväksyntää: miksei trigonometria voisi olla kolmiomitanto tai vetovoima vedäntö.
Oudoimmille ehdotelmille on helppo nauraa. Toisaalta käytämme muun muassa yhdyssanoja edesottamus ja leväperäinen yleensä miettimättä, miten järkeviltä ne tuntuvat merkityksen kannalta.
Voisi silti mennä jonkin aikaa, että teollisuudenharjoittajat tottuisivat nimitykseen kujekeinottelija.
Kirjoittaja on HS:n kielenhuollosta vastaava toimittaja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kolumnit Seuraa
- Historia Seuraa
- Kielet Seuraa
- Suomen kieli Seuraa
- Ville Eloranta Seuraa
Kommentit