Hävittäjistä ehdoton suosikkini on F-35

Pitäisi aina olla kymmenen miljardia taskussa ja hävittäjä­kaupat tekeillä. Silloin pääsee Valkoiseen taloonkin koska haluaa ja etuovesta. Kuten Sauli Niinistön ja Donald Trumpin keskiviikkoinen tiedotustilaisuus osoitti, siellä on välillä hauskaa.

Päätös Suomen Hornetien seuraajasta tehdään vuoden 2021 aikana. Tarkoituksena on hankkia 64 monitoimihävittäjää. Ehdolla on viisi konetta: ruotsalainen, ranskalainen, britti ja kaksi jenkkiä.

Hankkeen vastustajien mielestä Suomen ei pidä ostaa yhtään hävittäjää, koska Venäjällä on hävittäjiä ja hävittäjäpommittajia melkein 700. Niinpä 64 hävittäjää ei riitä, vaikka yksi suomalainen hävittäjä vastaisi kymmentä venäläistä. Jos ei kerran ole varaa ostaa 700:aa hävittäjää, niin paras unohtaa koko juttu.

Olen samaa mieltä siitä, että 64 hävittäjää on liian vähän. Olen lukenut Maanpuolustuskorkea­koulun opinnäytetyön, jonka mukaan vihollisen ilmaherruuden kiistäminen Suomen ilmatilassa vaatii 200 taistelukonetta.

Ruotsilla on 134 Jas-hävittäjä­pommittajaa, joten Ilma­voimillemme ei riitä 64 konetta vaan niitä tarvitaan 66.

Mahdollista on, että Ruotsi saa joskus hallituksen, joka haluaisi taas leikkiä puolueetonta. Siksi ehdotan ehdotonta antautumista Ruotsille – Suomen maakuntaansa ne kyllä puolustaisivat.

Pohjoismaisen yhteistyön nimissä luulisi, että oikea hävittäjähankinta olisi ruotsalainen Saab Jas Gripen. Sotilaat ovat toista mieltä. Heidän mielestään saabismi on sairautta.

Lentotoimittaja Pentti Perttulan kirjassa Paras hävittäjä Suomelle nimettömänä puhunutta Ilmavoimien entistä komentajaa mukaillen tässä ollaan puolustamassa Suomea eikä perustamassa pohjoismaista ilmailukerhoa.

Samasta kirjasta selviää kenraalien suosikki: yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35.

F-35 on myös Tanskan ja Norjan valinta. F-35 on kallis, sillä ei ole taistelukokemusta eikä se nouse ilmaan Nurmeksen osuuspankin parkkipaikalta, mutta rahattomana tulenjohdon viestimiehenä annan muiden arvioida nämä seikat.

Suosikkini on siis F-35. Tärkein argumenttini koneen puolesta on sama, mikä ratkaisi aikoinaan Hornet-hankinnan: kun ei kerran olla Natossa, niin hoidetaan suhteet Pentagoniin suoraan.

Ja kun viimeiset koneet lopulta saapuvat Suomeen joskus vuoden 2030 tienoilla, Yhdys­valtain presidentti ei ole ainakaan Donald Trump.

Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.