Mielipide    |   Vieraskynä

Metsäluonnon hoitoon tarvitaan uusia keinoja

Metsien monimuotoisuutta turvaavien julkisten tukien rinnalle tarvittaisiin uudenlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva rahoitusjärjestelmä.

Metsien kestävää käyttöä koskeva keskustelu on käynyt vilkkaana. Lajien ja luontotyyppien uhanalaisarvioinnit ovat saaneet paljon julkisuutta, ja monimuotoisuuden heikkeneminen on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi. Huolta on lisännyt hakkuupaineiden kasvu.

Metsäluonnon hoidon asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että nykyinen metsien suojelu ja luonnonhoito eivät riitä monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vallitsevien käytäntöjen rinnalle tarvitaan uusia keinoja.

Yksityismailla monimuotoisuutta on pyritty turvaamaan lähinnä edistämällä vapaaehtoista suojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso tarjoaa maanomistajalle erilaisia keinoja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ohjelman avulla on esimerkiksi suojeltu pysyvästi lähes 70 000 hehtaaria kymmenen viime vuoden aikana.

Talousmetsien luonnonhoito perustuu osin lainsäädäntöön, osin vapaaehtoispohjaiseen metsäsertifiointiin, metsänhoidon suosituksiin ja metsäorganisaatioiden omiin ohjeisiin. Metsälain nojalla monimuotoisuutta turvataan noin 125 000 pienialaisella kohteella.

Muu luonnonhoito perustuu nykyisin pääosin kahteen eri sertifiointijärjestelmään. PEFC-sertifioinnin piiriin kuuluu noin 90 prosenttia Suomen metsistä, joten sen voidaan katsoa määrittelevän suomalaisen metsäluonnon hoidon perustason. Tavoitteiltaan vaativamman FSC-sertifioinnin piiriin kuuluu toistaiseksi noin 7 prosenttia metsistä, eli sen vaikutukset ovat pienemmät.

Merkittävin PEFC-sertifioinnin vaatimus on, että säästöpuita tulee jättää hakkuissa keskimäärin vähintään kymmenen hehtaarille. Sertifioinnilla on onnistuttu vakiinnuttamaan säästöpuiden jättäminen osaksi metsänhoitoamme, mutta samalla vähimmäisvaatimuksesta on muodostunut eräänlainen normi. Runsaammat ja vaihtelevammat säästöpuutoteutukset ovat jääneet vähiin, vaikka niistä olisi metsäluonnolle hyötyä.

Luonnonhoidosta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset on pyritty korvaamaan lakisääteisillä tuilla. Enimmäkseen ne ovat jääneet maanomistajan vastuulle. Jotta monimuotoisuuden edistäminen saataisiin tutkimusten suosittamalle tasolle, julkisten tukien täydennykseksi tarvittaisiin uudenlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva rahoitusjärjestelmä.

Ajatus vapaaehtoisesta ”luonnonsuojelumaksusta” ei ole uusi. Sitä on esitetty useaan otteeseen jo 1990-luvulta alkaen, jolloin nykymuotoinen metsänhoito vakiintui. Tällainen käytäntö mukailisi ekologisen kompensaation ideaa: taloudellisen toiminnan luonnolle aiheuttamia haittoja pyritään korvaamaan jollain tavalla.

Metsäsektorin kannattaisi kehittää toimintaa, joka tuottaisi varoja yksityismetsien luonnonhoitoon. Rahoja voitaisiin kanavoida sellaisiin ekologisesti tehokkaisiin monimuotoisuuden turvaamiskeinoihin, joita on pitkään toivottu mutta joiden toteuttaminen on ollut vaikeaa riittämättömän julkisen rahoituksen vuoksi. Niille maanomistajille, jotka haluaisivat edistää metsien monimuotoisuutta kunnianhimoisemmin, voitaisiin korvata menetyksiä.

Esimerkiksi runsaiden säästö- ja lahopuustojen jättäminen soveliaille alueille on ekologisesti tehokas keino, jonka käyttö on jäänyt taloudellisista syistä vähäiseksi. Tällaisten usein ehdotettujen, maanomistajalähtöisten luonnonhoidon tukien järjestäminen lainsäädännön keinoin on osoittautunut vaikeaksi. Tämä puute voitaisiin paikata joustavalla vapaaehtoisrahoitteisella järjestelmällä.

Rahoitus voisi koostua puukaupan yhteydessä kerättävästä pienehköstä vapaaehtoisesta maksusta, jonka voisivat maksaa sekä puun myyjä että ostaja. Konkreettisen luonnonhoitotyön rahoittaminen tarjoaisi keinon osoittaa, että metsänomistaja suhtautuu myönteisesti ympäristönsuojeluun, varsinkin jos luonnonhoidon tehostaminen omissa metsissä ei ole mielekästä.

Metsäorganisaatiot taas voisivat käyttää järjestelmää tuotteiden markkinoinnissa ja viestinnässään. Näin voitaisiin parantaa suomalaisen metsäluonnon tilaa ja metsäsektorin ympäristöä koskevien toimien yleistä hyväksyttävyyttä.

Henrik Lindberg ja Lauri Saaristo

Lindberg toimii tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Saaristo johtavana asiantuntijana Tapio oy:ssä. Molemmat ovat metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijaryhmä Metsä-ELO:n jäseniä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen somessa: ”En usko siihen huuhaahan” – Sen jälkeen alkoi palautevyöry

    2. 2

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamujuominen erityisen suomalainen ilmiö?

    3. 3

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemusterapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    4. 4

      Jopa miljoonan suomalaisen kehossa jyllää esidiabetes, eivätkä he tiedä sitä

      Tilaajille
    5. 5

      Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?

    6. 6

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    7. 7

      Voi olla, että korot eivät nouse vuosi­kausiin – Mitä se tarkoittaa koti­talouksien kannalta?

      Tilaajille
    8. 8

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    9. 9

      Pikaluistelija Mika Poutala sai joukkuetovereiden kuupan kiehumaan: päävalmentaja nimesi hänet ”löylyttäjäksi”

    10. 10

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    6. 6

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    7. 7

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    8. 8

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    9. 9

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    10. 10

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    6. 6

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää