Mielipide
Kotoutumisessa kannattaa hyödyntää maamme kaksikielisyyttä
Matti Kalliokoski kirjoitti (HS Merkintöjä 9.10.)https://www.hs.fi/paivanlehti/09102019/art-2000006266120.html, kuinka vielä sata vuotta sitten ruotsin kieli oli monelle Suomeen muuttaneelle sujuva väylä juurtua uuteen maahan. Tätä monet hyödynsivät.
Nykyisin valtaosa Suomeen tulleista opiskelee suomea. Mutta kuten Kalliokoski totesi, monien tulijoiden olisi helpompi omaksua ruotsin kieli – esimerkiksi niiden, jotka osaavat saksaa tai englantia.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportissa (2018) todetaan, että suomen kielen omaksuminen on merkittävä haaste kotoutumisen onnistumisessa. Raportti toteaa, että vuonna 2016 neljä viidestä maahanmuuttajasta ei saavuttanut suomenkielisessä kotoutumiskoulutuksessa toimivaa peruskielitaitoa (B1.1).
Entä jos kotoutumisessa hyödynnettäisiin paremmin maamme kaksikielisyyttä?
Föreningen Luckan kehittää yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa visiota ja strategiaa ruotsinkieliselle kotoutumiselle pääkaupunkiseudulla. Olemme järjestäneet kaksi työpajaa, joissa osallistujat ovat työstäneet yhteisiä tavoitteita ja toimia kehittääkseen ruotsinkielistä kotoutumista.
Työpajoihin on osallistunut yli sata asiantuntijaa ely-keskuksesta, te-toimistoista, kunnista, Vapaasta sivistystyöstä, useista järjestöistä sekä ammatti- ja korkeakouluista. Kiinnostus yhteisten ratkaisujen löytämiseksi on ollut suurta.
Valtaosa työelämän tehtävistä vaatii suomen kielen taitoa. Osalle ruotsin kieli on kuitenkin sopivampi ja nopeampi tie koulutukseen, työllisyyteen, osallisuuteen sekä kansalaisuuteen.
Suomeen tulijoiden tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Jollakin voi olla ruotsinkielinen kumppani ja lapset ruotsinkielisessä päiväkodissa. Toinen osaa jo jonkin verran ruotsia Suomeen tullessaan. Kolmas voi toimia kansainvälisenä asiantuntijana pohjoismaisessa yrityksessä. Ruotsin kielen oppiminen ei tarkoita sitä, ettei suomeakin voisi oppia.
Onnistuneeseen kotoutumiseen ja kansainvälisten osaajien rekrytointiin ei ole vain yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan erilaisia toimenpiteitä ja palveluja. Niistä yksi on ruotsin kielen parempi hyödyntäminen.
Ann-Jolin Grüne
kehityspäällikkö
Veronica Hertzberg
projektipäällikkö, Föreningen Luckan
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Nykyisin valtaosa Suomeen tulleista opiskelee suomea. Mutta kuten Kalliokoski totesi, monien tulijoiden olisi helpompi omaksua ruotsin kieli – esimerkiksi niiden, jotka osaavat saksaa tai englantia.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportissa (2018) todetaan, että suomen kielen omaksuminen on merkittävä haaste kotoutumisen onnistumisessa. Raportti toteaa, että vuonna 2016 neljä viidestä maahanmuuttajasta ei saavuttanut suomenkielisessä kotoutumiskoulutuksessa toimivaa peruskielitaitoa (B1.1).
Entä jos kotoutumisessa hyödynnettäisiin paremmin maamme kaksikielisyyttä?
Föreningen Luckan kehittää yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa visiota ja strategiaa ruotsinkieliselle kotoutumiselle pääkaupunkiseudulla. Olemme järjestäneet kaksi työpajaa, joissa osallistujat ovat työstäneet yhteisiä tavoitteita ja toimia kehittääkseen ruotsinkielistä kotoutumista.
Työpajoihin on osallistunut yli sata asiantuntijaa ely-keskuksesta, te-toimistoista, kunnista, Vapaasta sivistystyöstä, useista järjestöistä sekä ammatti- ja korkeakouluista. Kiinnostus yhteisten ratkaisujen löytämiseksi on ollut suurta.
Valtaosa työelämän tehtävistä vaatii suomen kielen taitoa. Osalle ruotsin kieli on kuitenkin sopivampi ja nopeampi tie koulutukseen, työllisyyteen, osallisuuteen sekä kansalaisuuteen.
Suomeen tulijoiden tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Jollakin voi olla ruotsinkielinen kumppani ja lapset ruotsinkielisessä päiväkodissa. Toinen osaa jo jonkin verran ruotsia Suomeen tullessaan. Kolmas voi toimia kansainvälisenä asiantuntijana pohjoismaisessa yrityksessä. Ruotsin kielen oppiminen ei tarkoita sitä, ettei suomeakin voisi oppia.
Onnistuneeseen kotoutumiseen ja kansainvälisten osaajien rekrytointiin ei ole vain yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan erilaisia toimenpiteitä ja palveluja. Niistä yksi on ruotsin kielen parempi hyödyntäminen.
Ann-Jolin Grüne
kehityspäällikkö
Veronica Hertzberg
projektipäällikkö, Föreningen Luckan
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Kielet Seuraa
- Ruotsi Seuraa
- Suomen kieli Seuraa
- Suomi Seuraa
Kommentit