Mielipide    |   Vieraskynä

Päätökset lähenevät EU:n rahoitusneuvotteluissa

Nettomaksujen vertailun sijaan pitäisi keskittyä siihen, mitä EU-yhteistyöllä on saatava aikaan.

EU-jäsenyyden hinnasta käytävä keskustelu on usein valitettavan ­yksipuolista, jopa harhaanjohtavaa. Puhutaan nettomaksajista ja netto­saajista – jaetaan EU-maat voittajiin ja häviäjiin. Perusteena käytetään usein EU:n budjettiin eli moni­vuotiseen rahoituskehykseen suoritettavien maksujen ja EU:sta kotiutettavien rahamäärien suhdetta.

On toki totta, että Suomi maksaa EU:n kassaan enemmän kuin sieltä suoraan saa. Valtiovarainministe­riön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu oli vuonna 2017 noin 275 miljoonaa euroa eli suunnilleen 50 euroa Suomessa asuvaa ihmistä kohti. Nettomaksajista Suomi on kuitenkin toiseksi pienin.

EU-jäsenyyden hyötyjä pitää tarkastella EU-budjettia laajemmin. On otettava huomioon jäsenyyden merkittävät kerrannaisvaikutukset Suomen kansantalouteen.

Konsultointiyritys Oxford Economics arvioi Akava Worksin teettämässä ja elokuussa julkaisemassa tutkimuksessa, että EU-jäsenyys on kasvattanut suomalaisen kotitalouden keskituloja 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017 verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi ei olisi ollut EU:n jäsen. Bruttokansantuotetta jäsenyys on kasvattanut 1,2–1,7 prosentilla asukasta kohden.

Suomen kaltainen vientivetoinen maa hyötyy erittäin paljon kaupan ja investointien vapauttamisesta ­sekä esteettömästä pääsystä yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2017 noin 60 prosenttia Suomen viennistä suuntautui toisiin EU-maihin.

Suomen EU-budjettiin suorittamat maksuosuudet eivät ole vain pääsylippu sisämarkkinoille. EU-budjetilla rahoitetaan myös tärkeitä politiikkaohjelmia, joista lukuisat suomalaiset yritykset, korkeakoulut, opiskelijat, työntekijät, maa­taloustuottajat ja varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat hyötyneet monin tavoin kohta 25-vuo­tisen jäsenyytemme ajan.

Eikä kyse ole vain rahasta vaan mahdollisuudesta yhteisiä tavoitteita tukevaan eurooppalaiseen yhteistyöhön vaikkapa tutkimuksessa ja kehityksessä. EU-yhteistyössä yksi plus yksi on usein paljon enemmän kuin kaksi.

EU:n budjetin koko on ollut pitkään melko vaatimaton suhteessa EU-maiden kansantalouksiin ja niiden kansallisiin budjetteihin. Komission esitys rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 ei poikkea linjasta: se vastaa 1,1:tä prosenttia 27 EU-maan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Joillekin nettomaksajille tämä tuntuu olevan liian paljon ja joillekin nettosaajille liian vähän.

Komission ehdotuksen taso on välttämätön asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja poliittisesti realistinen. Komission mielestä keskustelussa pitäisi siksi keskittyä nettomaksuvertailun sijaan siihen, mihin EU:n budjettivarat käytetään.

Komissio haluaa auttaa Eurooppaa uudistumaan, jotta voimme vastata yhteisiin haasteisiin. Niitä ovat ilmastonmuutos, kestävyys, kilpailukyky, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen.

Viime vuosien kriisit ovat tuoneet ilmi EU:n monivuotisen rahoitus­kehyksen heikkoudet. EU on ollut liian jäykkä reagoidakseen nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Komission ehdottama budjetti on joustavampi, nykyaikaisempi ja yksinkertaisempi. Sen avulla EU olisi paremmin varautunut maailman­poliittisiin muutoksiin ja budjetti keskittyisi niihin ohjelmiin, joilla on eniten eurooppalaista lisäarvoa.

Kaikkien EU:n politiikkasektoreiden ja rahoitusvälineiden on tuettava uudistumista. Komissio ehdottaa merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen, innovaatioihin ja digitaalisuuteen, koulutukseen, uusiin kestäviin investointeihin, EU:n ulko­rajavalvontaan, turvallisuuteen ja muuttoliikkeiden hallintaan.

Koska raha ei riitä kaikkeen, tulevaisuuteen suuntautuminen pienentää perinteisten maatalous- ja aluepolitiikan suhteellista osuutta budjetin kokonaismenoista ja ­uudistaa sisällöllisiä painotuksia.

Koko EU odottaa nyt puheenjohtajamaa Suomelta konkreettista ehdotusta neuvottelupohjaksi huomenna torstaina alkavaan Eurooppa-neuvoston kokoukseen.

Jotta kaikki EU-rahoituksesta riippuvaiset hankkeet ja ohjelmat jatkuisivat mahdollisimman sujuvasti, poliittinen sopu olisi löydettävä vuoden loppuun mennessä kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin välillä. Alkaa tulla kiire.

Antti Peltomäki

Kirjoittaja on Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    3. 3

      Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    7. 7

      Antti Rinne lupasi kieltää työehto­shoppailun, mutta sellainen laki olisi ”juridisesti aivan mahdoton”, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    9. 9

      Useita valmisleipiä vedetään pois markkinoilta listeriavaaran vuoksi

    10. 10

      Kallion uudesta julkisesta käymälästä tuli hetkessä törkyinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    6. 6

      Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista

    7. 7

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    8. 8

      HS-analyysi: Postin työehto­sotku on Sdp:n painajainen

      Tilaajille
    9. 9

      Alastomuus häviää somesta, se johtuu kiistellystä amerikkalaisesta laista, joka ulottaa vaikutuksensa nyt myös suomalaisten elämään

    10. 10

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Tuore video näyttää: Hermosoluteknologian lisäksi maailman nuorimpana yliopistosta valmistuva Laurent Simons, 9, tykkää koirastaan ja Fortnite-pelistä

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää