Mielipide
Jokainen lapsi haluaa tuntea olevansa osa joukkoa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna tekemän kouluterveyskyselynhttps://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely mukaan kasvava osuus lapsista ei koe itseään tärkeäksi osaksi luokka- tai kouluyhteisöä. Koulun merkitys lasten hyvinvointia tukevana rakenteena ja yksinäisyyttä poistavana yhteisönä on kuitenkin tärkeä. Koulussa koetuilla asioilla on ratkaiseva vaikutus ihmisen hyvinvointiin myös vanhemmalla iällä.
Jokainen haluaa tuntea olevansa osa joukkoa. Jos lapsen elämässä toistuvat yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset, ne jättävät häneen pysyvän jäljen. Kuulumisen tunteella on yhteys myös haluun vaikuttaa. Miten kiinnittyä ja vaikuttaa yhteisöön ja yhteiskuntaan, jos lapsuuden kokemuksissa korostuvat yksinäisyys ja ulossulkeminen?
Tutkijoina ja asiantuntijoina olemme kuulleet lasten kokemuksia eri yhteyksissä. Tänä vuonna lapset ovat kertoneet meille kokemuksiaan työpajoissa sekä vapaamuotoisissa kohtaamisissa. ”Yksinäisyys sattuu sydämeen. Pitää huomata, jos lapsi itkee. Hiljaa itkeminen sattuu enemmän”, totesi eräs lapsi. Toinen kertoi viettävänsä mieluummin aikaa kauppakeskuksessa kuin koulun kerhossa, koska kauppakeskuksessa ”on ihmisiä, ja musta tuntuu, että ne tykkää musta”.
Lasten mielestä joukkoon kuuluminen vaatii myös sitä, että voi olla oma itsensä: ”Saa tykätä asioista, joista tykkää, eikä tarvitse pelätä, että tulee haukutuksi.”
Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän kehittämällä myönteisen tunnistamisen toimintatavalla voimme vahvistaa lapsen kokemaa osallisuuden tunnetta ja yhteisöllistä hyvinvointia. Sen toteutuminen vaatii, että tutustumme toisiimme avoimesti arvottamatta, tunnustamme kullekin lapselle tärkeät asiat ja tuemme jokaista saavuttamaan oman potentiaalinsa asiassa, joka on merkityksellinen lapselle itselleen.
Tunnistamalla jokainen lapsi yhteisön jäseneksi omine vahvuuksineen vahvistetaan samalla yhteisöjen hyvinvointia. Tämä edellyttää, että lasten arjessa on vertaissuhteiden lisäksi riittävästi pysyviä aikuisia, joilla on tahtoa, aikaa sekä lupa pysähtyä kohtaamisiin. Aikuinen, joka istuu ruokalassa yksinäisen pöytään, tai valmentaja, joka ottaa vastaan päivän harmit, vaikuttaa osaltaan siihen, miten lapsi kokee itsensä ja oman arvonsa sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on vahva kansalaisten osallisuuden vahvistamisen tavoite. Lasten kokemusmaailmassa tämä tarkoittaa yhteisöön kuulumisen kokemuksen ja kuulluksi tulemisen vahvistamista.
Päättäjien tehtäväksi jää luoda ja ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat pysähtymisen, kuuntelun ja lapsen vahvuuksiin keskittymisen. Tarvitsemme uusien osallisuushankkeiden sijaan arkisten kohtaamisten vahvistamista.
Reetta Kalliomeri
hankekoordinaattori, Pelastakaa Lapset ry
Elina Stenvall
hallintotieteiden tohtori
kehittämissuunnittelija, SOS-Lapsikylä
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Jokainen haluaa tuntea olevansa osa joukkoa. Jos lapsen elämässä toistuvat yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset, ne jättävät häneen pysyvän jäljen. Kuulumisen tunteella on yhteys myös haluun vaikuttaa. Miten kiinnittyä ja vaikuttaa yhteisöön ja yhteiskuntaan, jos lapsuuden kokemuksissa korostuvat yksinäisyys ja ulossulkeminen?
Tutkijoina ja asiantuntijoina olemme kuulleet lasten kokemuksia eri yhteyksissä. Tänä vuonna lapset ovat kertoneet meille kokemuksiaan työpajoissa sekä vapaamuotoisissa kohtaamisissa. ”Yksinäisyys sattuu sydämeen. Pitää huomata, jos lapsi itkee. Hiljaa itkeminen sattuu enemmän”, totesi eräs lapsi. Toinen kertoi viettävänsä mieluummin aikaa kauppakeskuksessa kuin koulun kerhossa, koska kauppakeskuksessa ”on ihmisiä, ja musta tuntuu, että ne tykkää musta”.
Lasten mielestä joukkoon kuuluminen vaatii myös sitä, että voi olla oma itsensä: ”Saa tykätä asioista, joista tykkää, eikä tarvitse pelätä, että tulee haukutuksi.”
Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän kehittämällä myönteisen tunnistamisen toimintatavalla voimme vahvistaa lapsen kokemaa osallisuuden tunnetta ja yhteisöllistä hyvinvointia. Sen toteutuminen vaatii, että tutustumme toisiimme avoimesti arvottamatta, tunnustamme kullekin lapselle tärkeät asiat ja tuemme jokaista saavuttamaan oman potentiaalinsa asiassa, joka on merkityksellinen lapselle itselleen.
Tunnistamalla jokainen lapsi yhteisön jäseneksi omine vahvuuksineen vahvistetaan samalla yhteisöjen hyvinvointia. Tämä edellyttää, että lasten arjessa on vertaissuhteiden lisäksi riittävästi pysyviä aikuisia, joilla on tahtoa, aikaa sekä lupa pysähtyä kohtaamisiin. Aikuinen, joka istuu ruokalassa yksinäisen pöytään, tai valmentaja, joka ottaa vastaan päivän harmit, vaikuttaa osaltaan siihen, miten lapsi kokee itsensä ja oman arvonsa sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on vahva kansalaisten osallisuuden vahvistamisen tavoite. Lasten kokemusmaailmassa tämä tarkoittaa yhteisöön kuulumisen kokemuksen ja kuulluksi tulemisen vahvistamista.
Päättäjien tehtäväksi jää luoda ja ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka mahdollistavat pysähtymisen, kuuntelun ja lapsen vahvuuksiin keskittymisen. Tarvitsemme uusien osallisuushankkeiden sijaan arkisten kohtaamisten vahvistamista.
Reetta Kalliomeri
hankekoordinaattori, Pelastakaa Lapset ry
Elina Stenvall
hallintotieteiden tohtori
kehittämissuunnittelija, SOS-Lapsikylä
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Hyvinvointi Seuraa
- Lapset Seuraa
- Vanhemmuus Seuraa
Kommentit