Mielipide    |   Vieraskynä

Kasvinsuojeluun tarvitaan uusia keinoja

Viljelykasveja haittaavat yhä useammin rikkakasvit, tuhohyönteiset ja kasvi­taudit.

Maatalouden ympäristö­vaikutukset – kuten kemiallisten lannoit­teiden ja kasvinsuojelu­aineiden vaikutukset maaperään ja veden laatuun – herättävät keskustelua ympäri Eurooppaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena viljelykasvejamme kuitenkin yhä useammin haittaavat muuntuviin oloihin sopeutuneet rikka­kasvit, tuhohyönteiset ja kasvi­taudit. Jos kasvintuhoojia ei torjuta, korjattavan sadon määrä pienenee ja laatu heikkenee. Lisäksi ravinnepäästöjen riski kasvaa peltoon käyttämättä jääneiden ravinteiden vuoksi.

Samanaikaisesti eurooppalaiset kuluttajat ovat entistä vaativampia elintarvikkeiden jäämien ja ympäristön altistumisen vähentämisessä, mikä näkyy esimerkiksi luomutuotteiden kysynnän kasvuna.

Kasvintuhoojien esiintymistä hallitaan viljelyteknisin, biologisin ja kemiallisin keinoin. Kemiallisessa kasvinsuojelussa eurooppalaiset viljelijät ovat sitoutuneet tarpeen­mukaisen käytön periaatteeseen. Usean kasvintuhoojan torjunta on viime vuosina vaikeutunut, kun kasvinsuojeluainevalikoima on pienentynyt, valmisteiden ympäristörajoitukset ovat lisääntyneet ja resistentit kasvintuhoojat ovat yleistyneet.

Suomessa rikkakasvit ja kasvi­taudit aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan vuosittain noin 0,7 miljardin ohra- ja vehnäkilon sadonmenetyksen, ellei kasvinsuojelusta huolehdita. Viime kesänä useat rypsi- ja rapsikasvustot tuhoutuivat lähes täydellisesti kirppojen, rapsikuoriaisten ja kaalikoiden vallattua kasvustot.

Jotta eurooppalaisen ruoantuotannon kestävyys, turvallisuus ja kilpailukykyisyys voidaan tulevaisuudessakin varmistaa, kasvintuhoojien hallinnan tutkimukseen on panostettava torjunta-aineista vähemmän riippuvaisten viljelymenetelmien kehittämiseksi. Biologista ja agroekologista tietämystä peltoekosysteemien toiminnasta on lisättävä, jotta voidaan paremmin ymmärtää viljelykasvien ja muiden pellossa elävien lajien keskinäisiä suhteita ja vaikutusmekanismeja.

Iso rooli ruoantuotannossamme on kasvinjalostuksella. Tavoitteena on lajikkeiden sopeutuminen muuttuviin ilmasto-oloihin ja parempi kestävyys kasvintuhoojia vastaan. Kilpailukykyinen eurooppalainen kasvinjalostus tarvitsee toimiakseen myös kilpailukykyistä teknologiaa. Maatalousteknologian ratkaisuissa on otettava huomioon erilaisten viljelykasvien, kasvintuhoojien ja maatalousympäristöjen monimuotoisuuteen liittyvät biologiset ja ekologiset tekijät. Biologisten kasvinsuojeluaineiden kehittämisen tarve korostuu, koska niitä on toistaiseksi vähän.

Suomalaiset viljelijät käyttävät jo nyt vastuullisia tuotantotapoja, jotka perustuvat ennalta ehkäiseviin keinoihin. Kokonaisvaltaista kasvinterveyttä tavoitellaan muun muassa lajikekestävyyden, viljelykierron ja ravinnetasapainon avulla. Maatiloistamme kymmenen prosenttia keskittyy luomutuotantoon, jossa kemiallisia kasvin­suojelu­aineita ei käytetä.

Muutoksen laajamittainen omaksuminen koko Euroopassa vaatii poliittista ohjausta. Järjestelmän muutos koskettaa laajasti yhteis­kunnan eri osia. Vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen sekä teollisuuteen ja markkinoihin on tutkittava Euroopan laajuisesti, kuten myös ohjauskeinoja sekä seurausvaikutuksia ympäristölle, taloudelle ja kansainväliselle kaupalle.

Euroopan unionissa valmistellaan seuraavaa tutkimusrahoituksen Horizon Europe -puiteohjelmaa vuosille 2021–2027 sekä yhteisen maatalouspolitiikan tukimallia, joka kohdentuisi nykyjärjestelmää tarkemmin maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia vähentäviin toimiin. Maatalouden tutkimus- ja kehittämisvarojen suuntaaminen tutkimusohjelmiin, jotka tuottavat tietoa ympäristölle riskittömien ja viljelijälle kannattavien kasvinsuojelutoimien kehittämiseen sekä viljelijöiden neuvontaan ja koulutukseen, on panostus elintarviketuotannon kokonaiskestävyyden lisäämiseen.

Eurooppalaiset tutkimuslaitokset valmistelevat yhteistä aloitetta pitkän aikavälin tutkimusohjelmaksi. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta kemiallisesta kasvinsuojelusta. Samalla halutaan lisätä eurooppalaista ruoantuotantoa, jolloin ekologinen jalanjälkemme Euroopan ulkopuolella pienenee. Tutkimusaloite esitellään sidosryhmille tänään keskiviikkona Helsingissä.

Sari Autio ja Marja Jalli

Autio on tutkimuspäällikkö Luomuinstituutissa. Jalli on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    2. 2

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    3. 3

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    4. 4

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    5. 5

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    6. 6

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      Alussa eliöt eivät piitanneet parittelu­kumppanin sukupuolesta, väittää uusi teoria

    9. 9

      Whatsappista paljastui haavoittuvuus, joka mahdollistaa puhelimeen tunkeutumisen mp4-tiedostolla – päivitä versiosi heti

    10. 10

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    10. 10

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää